Mitä jos vaikkapa Kreikka voittaisi viisut?

Euroviisuihin osallistuminen on riskipeliä - viisut eivät välttämättä tuo toivottua menestystä ja suuria tuloja, mutta kustannuksia niihin uppoaa valtavasti.

Moni Euroopan maa, etunenässä tietysti laina-apuakin saanut Kreikka, kärsii taloudellisista vaikeuksista. Mitä käy, jos menojen karsimiseen ja säästötoimiin ryhtynyt maa voittaa tänä vuonna euroviisut, ja taas pitäisi laittaa miljoonia hulabaloon pyörittämiseen?

Ylen ohjelmistoalueen johtaja Ville Vilén muistuttaa, että voittavalla maalla pitää olla edellytyksiä kilpailun järjestämiseen.

- Esimerkiksi Kreikka on voittanut viisut 2000-luvulla (2005) ja käsitykseni mukaan silloin rahaa laitettiin palamaan hyvin sumeilematta, vieläpä valtion piikkiin. Jos sillä meiningillä järjestettäisiin viisut nyt, se ei olisi ollenkaan hyvä asia, Vilén naurahtaa.

Vilén pitää voittoa kuitenkin positiivisena asiana myös talousongelmissa painivalle maalle, jos tapahtumasta saadaan puristettua täysi hyöty esimerkiksi matkalun kannalta.

Vilén toimi vuoden 2007 Suomessa järjestetyssä Eurovision laulukilpailussa projektijohtajana.

Viisuihin laitetaan "aikamoisia summia"

Hirviöbändi Lordi voitti viisut Kreikassa vuonna 2006, joten Suomen järjestettäväksi euroviisut lankesivat vuonna 2007.

- Kun katsoo, miten paljon euroviisujen järjestämiseen on Helsingin jälkeen laitettu rahaa maailmalla, niin Suomi pysyi taloudellisesti tolkullisessa mittakaavassa. Oslossakin on viisuihin käytetty aikamoisia summia. Suomen viisut olivatkin taloudellisesti ja laadullisesti hyvät, sanoo vuoden 2007 Eurovision laulukilpailun projektijohtaja Ville Vilén.

Vilén laskeskelee, että Suomen viisut maksoivat noin 12 miljoonaa euroa. Valtaosa menoista katettiin Euroopan yleisradioliiton EBU:n ja valtion tuilla sekä lipputuloilla.

Euroviisuissa näyttävyys ja uusien tekniikoiden käyttö ovat musiikin ohella tärkeitä tekijöitä. Vilén sanookin, että suurimmat menoerät nykyviisuissa ovat valopuolella ja lavajärjestelyissä.

- Myös viisuorganisaatio kannustaa tekemään aina vaan hienompaa ja hienompaa, mikä on tietysti hyvä asia. Väittäisin, että Suomi teki lava- ja valoshow'ssa ensimmäisen hyppäyksen nykyviisuihin, Helsingissä show'han rakentui valoseinien ja digitaalisten lavasteiden varaan. Tätä on laajasti kopioitu muissa viisuissa.

Suomen sijoitus pettymys

Euroviisuihin saa uppoamaan kaikkine alkukarsintoineen paljonkin rahaa. Vilén muistuttaa, että kyse on kilpailusta, jossa on aina mahdolliuus hävitä.

Hän myöntää kuitenkin olevansa pettynyt siihen, että Suomi ei ole tänä vuonna voittamassa viisuja.

- Euroviisun finaali on kuitenkin yksi vuoden katsotuimpia ohjelmia, on Suomi mukana tai ei. Aina kilpailussa ei pärjää, mutta seuraavana vuonna pitää yrittää uudestaan.

Vilén tyrmää täysin väitteet siitä, että Suomi ei menestyisi euroviisuissa.

- Olemme voittaneet kisan kolme vuotta sitten ja järjestäneet sen jälkeen onnistuneen tapahtuman. Viiden vuoden perspektiivillä Suomi on siis menestynyt erittäin hyvin.

Vilén korostaa, että Yleisradion tarkoitus ei ollut tuottaa euroviisuilla voittoa, mutta kiitosta sateli järjestäjille ympäri maailmaa. Myös imagovaikutus oli hyvä.

- Ennen vuoden 2007 euroviisuja uskottiin, että Yleisradio tulee munaamaan kisat ja pilaamaan Suomen maineen. Lisäksi puhuttiin, ettei Ylellä osata tehdä mitään hienoa. Lopputulos oli kuitenkin se, että Yleisradio sai aikaan kansainväliset, uudelle standarditasolle nousseet viisut omien ihmisten avulla.

- Jos Suomessa järjestetään euroviisut uudelleen, olen heti mukana. Se on hieno tapahtuma.

Lue myös:

    Uusimmat