Ranska 2011. Ohjaus: Philippe Lioret. Käsikirjoitus: Lioret, Emmanuel Courcol – Emmanuel Carrèren romaanista. Tuotanto: Lioret, Marielle Duigou. Kuvaus: Gilles Henry. Leikkaus: Andrea Sedlácková. Musiikki: Flemming Nordkrog. Pääosissa: Vincent Lindon, Marie Gillain, Amandine Dewasmes, Yannick Renier. Kesto: 120 min.
Pikavipit ja kulutusluotot ovat Philippe Lioret’n yhteiskunnallisen kritiikin kohteina kahden vuoden takaisessa draamassa Mitä ikinä haluat (Toutes nos envies, 2011).
Kolmikymppinen Claire on sosiaalisella omallatunnolla varustettu tuomari, joka asuu upeassa maalaisidyllissä sympaattisen aviomiehensä (Yannick Renier) ja lastensa kanssa. Elämä on täydellistä – kunnes lunta alkaa tulla tupaan.
Lääkäri latelee naiselle kuolemantuomion: kokeissa havaittu vakava sairaus antaa elinaikaa enää vain joitakin kuukausia. Claire vetää tilanteesta omat johtopäätöksensä, joista arveluttavin on jättää kertomatta asiasta omille läheisille.
Sen sijaan naisen prioriteettien kärkeen asettuu oikeustaistelu röyhkeitä rahantyrkyttäjiä vastaan. Velkojien uhriksi on joutumassa Clairen lasten kaverin äiti Celine (Amandine Dewasmes). Naista on autettava keinolla millä hyvänsä, päättää kuolemansairas tuomari. Avukseen hän saa kokeneemman kollegan, empaattisen Stephanen (Vincent Lindon).
Vaikka Mitä ikinä haluat ei ole enää upouusi elokuva, on sen yhteiskunnallinen aihe edelleen hyvin ajankohtainen. Luottoyhtiöiden heppoisten minivelkojen rahoittamat kulutusjuhlat päättyvät liian usein pahaan krapulaan.
Näin mielenkiintoinen aihe olisi ansainnut monisyisemmän tarkastelun. Lioret’n tehokkaana oikeusjupakkana alkava draama ei vain malta olla möyrimättä sentimentaalisen melodraaman puolella. Siirapin valutuksen ohella elokuva erehtyy myös yksinkertaistuksiin niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla.
Philippe Lioret, entinen ääniteknikko, ei onnistu viimeisimmässä teoksessaan yhtä vakuuttavasti kuin parin vuoden takaisessa siirtolaisdraamassa Welcome (2009). Myös siinä aaltoiltiin yksityisen ja yhteisöllisen kokemuksen välillä, mutta lopputulos oli hienovaraisempi ja siksi tehokkaampi, elämänmakuisempi.
Mitä ikinä haluat -elokuvaa on vaikea mieltää tositarinaksi, vaikka Emmanuel Carreren (Huviretki painajaisiin, Valhe) taustateos sellaisen statuksen sille antaakin. Liika tuntuu liialta.
Lioret’n elokuva tulee mainiosti sopimaan television pienempään ruutuun. Valkokangas tuntuu turhan isolta paikalta näin intiimille kerronnalle. Harmi vain, ettei ideasta ole lähdetty revittelemään minisarjaa. Laajennetusta esityksestä hyötyisivät etenkin epäkiitollisiin pikkuosiin tuomitut sivuhahmot kuten Clairen aviomies ja äiti.
Marie Gillain ja Vincent Lindon, joista viimemainittu nähtiin Welcomessa, näyttelevät roolinsa erinomaisesti. Juuri heitä on kiittäminen, ettei lopputulos painu banaalin puolelle. Aina kun he ovat yhdessä kankaalla, homma muuttuu mielenkiintoisemmaksi.
Teksti: Outi Heiskanen