Mistä lisää vuokra-asuntoja?

Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Stefan Johansson on istunut työryhmän jäsenenä:

"On leikkimielisesti sanottu, että Töölöntorin pohjoispuolella ei ole hirveästi ongelmia vaan suurimmat ongelmat ovatkin sen eteläpuolella. Vuokra-asuntoja ei kerta kaikkiaan ole ollut täällä riittävästi tarjolla, eikä ole ehditty mukaan viime vuosina tapahtuneeseen valtavaan väestökehitykseen ja muuttoliikkeeseen.

On myös selviä, hidastavia tekijöitä. Ensinnäkin raakamaan saanti on vaikeaa. Kun raakamaata sitten on käytettävissä ja sille voi kaavoittaa, kaavoitusprosessi on pitkä. Ja kun kaava on lopulta olemassa, se toteuttaminen on hidasta."

Kovan rahan vuokra-asuntojen tarjontaa paransi hetkellisesti 90-luvun puolivälissä toteutettu vuokrasäännöstelyn purku, joka toi noin 80 000 uutta vuokra-asuntoa markkinoille. Sen jälkeen tarjonta ei ole juurikaan kasvanut.

Vuokra-asuntojen saatavuuden kannalta on tietysti olennaista, millaista tuottoa vuokra-asunto sijoituskohteena omistajalleen antaa. Jos ajatellaan pelkästään vuokratuottoja, ne ovat olleet hoitokuluilla vähennettynä koko maassa keskimäärin vähän yli 4 prosenttia. Helsinkiläisestä city-yksiöstä nettovuokratuottoja on kertynyt reilut 6 prosenttia vuodessa.

VUOKRATUOTTO VUOKRA-ASUNNOSTA 2001 Vuokratulot/hoitokulut

City-yksiö Helsingissä 6,20%/vuosi
Koko maa keskimäärin 4,19%/vuosi

Lähde: Suomen Kiinteistöliitto

Kun mukaan otetaan sijoituksen arvonmuutos eli asuntojen hintojen nousu, kokonaistuotto nousee jo 10 prosentin tuntumaan. Se on selvästi enemmän kuin esimerkiksi obligaatioiden tuotto ja aivan toisenmerkkinen kuin osakesijoitusten viimeaikainen tuottavuus.

KOKONAISTUOTTO VUOKRA-ASUNNOSTA 2000

Nettovuokratuotto 4,8%
Arvonmuutos 4,8%
Kokonaistuotto 9,6%

vrt. joukkovelkakirja 6,9%
osakesijoitus -9,3%

Lähde: Suomen Kiinteistöliitto

Tuottava pääoma on pidettävä kunnossa - verottaja tulossa vastaan

"Asunto on monessa mielessä hyvin järkevä sijoituskohde," painottaa Suomen Vuokranantajat ry:n puheenjohtaja Antti Arjanne. "Varsinkin muuttovoittoalueelta hankittu asunto on varsin varma sijoitus. Sen arvon kehitys on pitkällä aikajänteellä järkevä eikä se todennäköisesti seiso tyhjänä vaan antaa vuokratuottoja. Ja tässähän on vielä se ainutlaatuinen tilanne, että osinko maksetaan kerran kuussa! Kun tämä lisäksi on pääomaverotettua, sillä ei ole verotusrasitukseen progressiivista vaikutusta, vaan se on tasainen - toisin sanoen verotus pysyy suhteellisesti ottaen samanlaisena."

Vaikka vuokra-asunnoista onkin paikka paikoin kova pula, valveutunut vuokranantaja panostaa myös sijoituskohteensa laatuun.

"Pitäisi ajatella sitä, minkälaisissa asunnoissa ihmiset haluavat asua. Hyvä ratkaisu tulisi monesti siitä, että vuokra-asunto olisi sellainen, että vuokranantajakin haluaisi muuttaa siihen asumaan! Silloin tulee parempi tuotto ja vuokralainen on tyytyväinen."

Mikäli ennakkotiedot pitävät paikkansa, vuokra-asunnon omistajille tullaan esittämään verohelpotuksia asuntojen pitämiseksi mahdollisimman hyvässä kunnossa. Stefan Johansson, toiminnanjohtaja, Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry

"Työryhmässä on vallinnut suuri yksimielisyys siitä, että omistaja voisi vähentää vuokra-asunnon korjaustöitä vuosittain verotuksessa. Tämähän on ollut nykyisin mahdollista vain myyntitilanteen yhteydessä," Johansson sanoo. Muuten hän ei itse pidä markkinoihin tai huoneenvuokralakiin puuttumista suotavana: "Markkinoiden pitäisi antaa toimia. Jos on vähäistäkin epävarmuutta siitä, että oltaisiin palaamassa säännöstelyyn, on vaarana että vuokra-asuntoja poistuu markkinoilta. "

Aivan oman ongelmalohkonsa muodostaa silti viime vuonna voimaan tullut vuokra-asuntojen välistystä koskeva uusi lainsäädäntö, joka on osoittautunut sudeksi syntyessään. Siinä olevat porsaanreiät ovat sitä luokkaa, että oikein kukaan ei tiedä, kenen kuuluu maksaa vuokra-asunnon välityspalkkio.