Missä he ovat nyt: Maailman vahvin mies vaihtoi Hollywoodin raksahommiin – "Nykynuorten voimaharjoittelussa tehdään lähes kaikki väärin"

Voimamieskisoissa Ahola nousi nopeasti myös kansainväliselle huipulle. Vuosina 1997 ja 1999 hän voitti Maailman vahvin mies -tittelin.

- Se oli aika lentoa sen jälkeen, kun ensimmäisen kerran voitin sen kisan. Voitin kisan kaikkien aikojen nuorimpana ja ensimmäisenä suomalaisena, Ahola muistelee.

Ahola ja maailman vahvimman miehen pysti vuonna 1999.Lehtikuva

Vuosikymmenen lopulla Ahola ansaitsi elantonsa voimamiehenä sponsorisopimuksin ja kilpailupalkkioiden turvin. Uran alkunsa hän oli rahoittanut äitinsä ja veljensä takaaman lainan turvin.

- Isälle ei kerrottu, kun ei uskallettu. Että näin pöljään juttuun haetaan lainarahaa, Ahola nauraa.

Aholan ja Nummiston lisäksi kisoja kiersivät muun muassa Riku Kiri, Janne Virtanen ja Markku Suonenvirta. Samoissa piireissä liikkui myös edesmennyt nyrkkeilijä, showpainija ja kansanedustaja Tony Halme.

- Halme oli pienessä seurassa huipputyyppi. Todellinen seuramies ja herrasmies, Ahola muistelee.

Suomessa lajin suosio on sittemmin hiipunut, mutta esimerkiksi Britanniassa se on yhä pinnalla. Viime viikonloppuna taistelua Euroopan mestaruudesta seurasi paikan päällä Leedsissä peräti 10 000 katsojaa.

- Meillä oli Helsingin areenalla kymmenen tuhatta katsojaa vuonna 1998. Nykyään voimamieskisojen suosio on hiipunut lähes olemattomiin, Ahola ihmettelee.

Elokuvaura

Vuosituhannen vaihde merkitsi suurta muutosta Aholan uralla. Iso rooli arvostetun saksalaisohjaajan Werner Herzogin elokuvassa merkitsi sitä, että kilpailemisesta piti luopua.

- Tuotantotiimi ei halunnut riskiä loukkaantumisesta, Ahola kuvailee.

Vuonna 2001 ensi-iltansa saaneessa Invincible-elokuvassa Aholan vastanäyttelijänä toimi brittinäyttelijä Tim Roth. Seuraavaksi Ahola pestattiin toimintaelokuvia ohjanneen Ridley Scottin suurtuotantoon Kingdom of Heaven. Ristiretkieepoksessa Aholan kanssa esiintyivät muun muassa elokuvatähdet Liam Neeson sekä Orlando Bloom.

- Kun olimme samassa kohtauksessa Orlando Bloomin kanssa, hän seisoi kameralaatikon päällä, jotta ei näyttäisi niin lyhyeltä rinnallani, Ahola nauraa.

Olando Bloom, Jouko Ahola ja Liam Neeson elokuvassa Kingdom of Heaven.

- Liam Neeson oli aivan loistava tyyppi. Hän oli huippuystävällinen, ihan kuin olisimme tunteneet aina. Jokainen haluaisi osata käyttäytyä ja jättää itsestään semmoisen vaikutelman kuin hän teki, Ahola kehuu.

Nyt jälkikäteen Ahola arvioi, että vuosituhannen alussa hänen olisi pitänyt panostaa enemmän näyttelijän uraansa. Kouluttautuminen kuitenkin jäi, kun lihaskimpun rooleja tarjottiin tiheään.

- Ilman muuta olisi pitänyt ottaa koulutusta siihen näyttelemiseen, Ahola toteaa.

Paha päivä mennä kalaan -elokuva oli Uruguayn ehdokas Oscar-palkintoihin.Copyright © Everett Collection / Everett Collection/All Over Press

Vuosikymmenen lopulla Ahola sai pääroolin uruguaylaisfilmistä Paha päivä mennä kalaan. Se on kertomus painin maailmanmestarin uran ehtoopuolesta. Ahola kuvailee projektia rankaksi.

- Se oli kaukana glamourista. Montevideo, jossa kuvasimme on jäänyt jonnekin 1960-luvulle. Kuvasimme vanhassa puretussa hotellissa, jossa ei ollut mitään. Vessasakin oli vain reikä lattiassa. Joskus pukeuduttiin vanhassa auton rotkossa tai liiterissä. Mutta kivaa se oli. 

- Tykkäsin elokuvasta hirveästi. Vähän se painijan rooli jäi ohueksi, mutta se ei ollut minun käsissäni, Ahola jatkaa.

Raksahommiin

Tällä hetkellä Ahola työskentelee oman rakennusalan yrityksensä parissa. Aikaisemmin yritys työllisti reilut kymmenkunta työntekijää, mutta se osoittautui ongelmaksi.

- Pienyrityksen johtaminen ei ollut minua varten. Suoraan sanoen se meininki oli kuin lastentarhasta. Sai vahtia milloin joku tuli, milloin joku ei tullut. Milloin tehtiin ihan mitä sattuu. Niitä oppirahoja makselen vielä seuraavat kolme vuotta, Ahola kuvailee.

Nykyisin Aholan yritys keskittyy pientalojen rakentamiseen. Omien työntekijöiden sijaan yritys käyttää alihankkijoita.

- He ovat vastuussa omista töistään. Homma toimii, ja nyt olen tyytyväinen, Ahola selventää.

Aholan harrastuksiin kuuluu myös oman C-juniori-ikäisen poikansa jääkiekko-otteluiden kuvaaminen. Elokuvauran jatkamista Ahola ei ole täysin sulkenut pois laskuista, mutta veteraanien voimamieskisoista hän ei haaveile. Hän kuitenkin uskoo, että Suomessa olisi potentiaalia uusille nuorille voimamiehille.

- Kun joku vaan täyttää voimamiehen mitat, eli kun pituutta löytyy yli 190 ja painoa 110-120, niin muutamassa vuodessa olisi mahdollisuus päästä aivan huipulle asti.

Nykynuorison voimaharjoittelua Ahola on seurannut salilla hieman kummeksuen.

- Pojat vain kyttäävät nettiä, ja onkivat sieltä niitä ihmeellisiä treeniohjelmia. Syödään väärin ja tehdään vääriä liikeratoja. Laitetaan kuvaa Instagramiin ja puhutaan enemmän kuin tehdään. Ja tehdään pääpiirteissään kaikki väärin, Ahola lataa.

Eurosäkki Aholan syleilyssä Helsingin GP-kisoissa 1999.Lehtikuva