Missä he ovat nyt: Heli lauloi Pikku Kakkosen posti -laulun vuonna 1981: "Käyköhän tässä niin, että vielä lapsenlapsetkin kuuntelevat sitä?"

Nykyisin Heli Nieminen pitää naistenvaateliikettä. Yhdeksänvuotiaana hän seisoi tohloppilaisessa studiossa valmiina laulamaan Suomen kenties kuuluisinta osoitelaulua.

Äkkiä! Laula tämä laulu loppuun, ajattelematta asiaa: Piiikku Kakkosen pooosti…

Osasit, vai mitä? Niin osaa moni muukin – mutta tiedätkö, kuka on laulanut Pikku Kakkosen postilaulun alunperin?

Muistatko vielä sanat?

”Pikku Kakkosen posti!

Postilokero kolme-neljä-seitsemän

kolme-kolme-sata-yksi 

Tampere kymmeneeen!

Pikku Kakkosen posti!”

"Vaikka oli jännittävää, hetki oli rento"

– Muistan, kun Risto sanoi ”se on semmoinen juttu, tytöt, että teillä on hyvällä säkällä omia lapsia, kun Pikku Kakkosessa soi edelleen tämä postilaulu”. Sitä en uskonut, sille naureskelin. Olin 9-vuotias, ei heti tullut mieleen, että biisi vain jatkaisi ja jatkaisi kulkuaan, Heli Nieminen muistaa.

Nykyisin Nieminen pitää naistenvaateliikettä Kangasalla. Yhdeksänvuotiaana hän seisoi tohloppilaisessa studiossa valmiina laulamaan kenties Suomen kuuluisinta osoitelaulua. Risto, johon Heli muistossaan viittaa, on Risto Hiltunen, joka on toiminut muun muassa TV2:n musiikkiohjelmien kapellimestarina.

– Olin silloin, vuonna 1981, vähän vajaa kymmenen vuotta. Olen pienestä likasta asti ollut innokas laulaja. Kävi niin, että äidilläni oli hoidossa Risto Hiltusen lapsoset hetken aikaa. Silloin Pikku Kakkonen -ohjelma oli aika alkutaipaleellaan, ja Riston tehtävä ilmeisesti oli löytää Pikku Kakkosen posti -laululle laulajat, Nieminen muistaa.

Laulajiksi valikoituivat Hiltusen tyttäret sekä Heli siskonsa Sadun kanssa.

– Jos en ihan väärin muista, niin laulua lauleltiin etukäteen porukalla muutamaan otteeseen, Heli muistaa.

– Minut ja siskoni niin sanotusti napattiin matkaan studiolle. Emme tienneet yhtään äänityspäivää, se vain tuli, että tässä ja nyt. Hyppäsimme vain Riston kyytiin ja lähdimme Tohloppiin studiolle.

Studiotilanteesta pikkusisko Sadulle jäi mieleen se lattian upea matto, jota hän muisteli Sydän-Hämeen Lehdessä 14.3.2017.

– Itse muistan sen, että etenkin pienemmille oli hankalaa, että lopussa ei saanut sanoa posti-sanan ti-loppua kamalan voimakkaasti. Me äänitimme ja äänitimme sitä uudelleen. Muistan selkeästi koko tilanteen studiolla. Studio oli valtava ja tuntui ihan jonkinlaiselta aulalta. Ikkunan toisella puolella oli miehiä laitteineen ääniä säätelemässä. Vaikka oli jännittävää, hetki oli rento. Se oli kivaa, Nieminen muistaa.

Riston sanoja laulun pitkäikäisyydestä tuolloin 9-vuotias Nieminen ei uskonut. Nyt, 40 vuoden jälkeen, ne kuulostavat totuudelta.

– Nyt, kun laulun historia yhtäkkiä tuli esiin tässä Pikku Kakkosen 40-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä, tuli tunne, että ai kauhea, olen oikeasti yli nelikymppinen! Olen ollut laulamassa laulua, mikä edelleen pyörii. Olen miettinyt, käyköhän tässä niin, että vielä lapsenlapsetkin kuuntelevat sitä?

Mustavalkoinen kuva studiolta

Nieminen muistaa edelleen sen ensimmäisen kerran, kun posti-laulu tuli televisiosta

– Olimme koko perhe olohuoneessa. Meillä oli mustavalkotelevisio. Jännitimme, ja odotimme kuumeisesti ohjelman alkua. Olin lapsena kova jännittäjä, ja minulla oli pelonsekaiset tunteet sen suhteen, miltä laulu kuulostaa, vaikken ollutkaan sitä yksin laulanut. Olihan se hienoa, kun se sieltä tuli. Oli siinä vähän ”tippa linssissä”-fiilis. Että tuommoinenkin on tullut tehtyä.

Nieminen myöntää, että postiosoite-renkutus jää helposti päähän. Osoitetta ei kovin moni Suomen lapsista ole päässyt unohtamaan.

– Olen ilolla seurannut sitä, että biisi vain soi, ja vieläkin sitä saa kuunnella. Meillä ei ole nauhoitusta kappaleesta, se olisi ihan kiva olla olemassa. Meillä on ainoastaan mustavalkoinen kuva studiolta muistona.

Lehtikuva

Postilaulu ei tuonut Niemiselle julkisuutta. Nuoren neidon elämä ei muuttunut mitenkään.

– Oli siinä ehkä vähän oma hienoutensa, että kaverit kyselivät ”mikset ollut koulussa” ja ”mitä olit tekemässä”, ja sai kertoa. Muuten elämä jatkui normaalina arkena. Ehkä laulu lisäsi innostusta musiikkiin ja laulamiseen. Harrastus sai lisää siipiä alleen, ja jatkui lukion loppuun asti.

"Veli oli koko lapsuusiän sitä mieltä, että valehtelemme hänelle"

Jos kuva ei näy, katso se täällä.

Niemisen omista lapsista vanhin on nyt 23-vuotias. Musiikin lahja on perheessä periytynyt: tytär on muun muassa hakenut lukion musiikkilinjalle ja laulaa nyt yläasteen musikaalissa.

– Itse en ole vuosiin laulanut. Yläasteella taisin viimeisiä kertoja laulaa yksin koulun juhlissa, lukioiän vielä olin mukana kuoroissa. Aikuisiällä laulaminen on jäänyt. Pianonsoitto on säilynyt, sitä rämpyttelen kyllä, Nieminen sanoo.

Perheen lapset tietävät äitinsä urasta postilaulun laulajana, vaikka aluksi tarina kuulostikin kalavaleelta.

– Lapset pieninä eivät tietenkään ensin uskoneet, kun äiti sanoi, että arvatkaas, kuka tuota on laulamassa. He luulivat, että huijaan. Minulla ja sisarellani Sadulla on pikkuveli, joka on minua 13 vuotta nuorempi. Kun hänelle kerroimme lapsena, että olemme siskoina olleet laulamassa tätä, niin hän oli koko lapsuusiän sitä mieltä, että valehtelemme hänelle, Nieminen nauraa.

Postilaulu on Niemisen ainoa suurempi lauluprojekti – siis ainutlaatuinen. Hänen osallisuutensa lastenohjelman tekoon on ollut yllätys monelle.

– En ole tästä aikuisiällä kenellekään kertonut, jos en nyt ole sattunut naapurin rouvan tai jonkun tuttavan kanssa istumaan, kun lapset ovat katsoneet Pikku Kakkosta ja postilaulu on tullut. Ehkä silloin on tullut mainittua asiasta, ei juurikaan muuten.

"Kai sekin jonkinnäköinen historian teko on"Pikku Kakkosta kuvataan Tampereen TV2: ssa. Kuvassa Pikku Kakkosen Ransu-koira eli Pertti Nättilä.Lehtikuva

Niemisen nykyinen työpaikka, naistenvaateliike Kangasalla, on perheyritys neljännessä polvessa.

– Olen pitänyt liikettä seitsemän vuotta, tämä on perustettu vuonna 1952. Tässä yritän saada Kangasalan ja lähikuntienkin naiset vaatetettua, hän kertoo.

Pikku Kakkosta Nieminen on viime aikoina katsonut vain sisarensa pienten lasten kautta.

– Muuttunuthan se on kovasti siitä, mitä se on. Toisaalta se on mennyt eteenpäin ja pysynyt niin sanotusti ajassa mukana. Harva ohjelma säilyy niin sanotusti hyvänä ja hengissä noin pitkään, se on kunnioitettava juttu.

Kysymykseen siitä, onko Nieminen mielestään tehnyt historiaa, hän ei aluksi osaa vastata.

– Jonkinlaista varmaankin, Nieminen naurahtaa lopulta.

– Jos ajatellaan, että joku ohjelma ja laulu on ollut 40 vuotta, kai sekin jonkinnäköinen historian teko on. Ja ihan kiva, että se on ollut nimenomaan lasten maailmaa!

VIDEO: Näin Heliltä sujui postilaulun laulaminen vuonna 2017 – kuuntele videolta

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.