Ministeriö haluaa aloittaa vaarantuneen itämerennorpan metsästyksen

Maa- ja metsätalousministeriö esittää itämerennorpalle metsästyskiintiötä, jonka suuruus olisi sata yksilöä. Viimeksi itämerennorppaa sai metsästää pyyntiluvin vuonna 1988, jolloin norppa rauhoitettiin.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan itämerennorpan metsästyksen voi kuitenkin sallia pienimuotoisella kiintiöllä, sillä kanta lajin kanta on kasvanut tasaisesti. 2010-luvun laskelmakanta oli 7 000 yksilöä. Ministeriön mukaan todellinen kanta on kuitenkin jopa 20 000 yksilöä. Maailman luontosäätiö WWF:n Suomen-osaston sivuilla nykykannaksi arvioidaan 10 000 yksilöä.

Metsästyskiintiö rajoittuisi pyyntiluvin vain Perämeren–Merenkurkun alueelle. Metsästyksellä halutaan ehkäistä hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamia vahinkoja.

Vuonna 2013 hylkeiden arvioitiin aiheuttavan kalankasvatukselle yhteensä 1,2 miljoonan euron vahingot. Vahingoitetun saaliin arvoksi arvioitiin hieman alle puoli miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriö maksoikin ammattikalastukselle ja vesiviljelylle yhteensä 1,63 miljoonaa euroa hyljesietopalkkioita viime vuonna.

Viime vuosina itämerennorppaa on saanut metsästää ainoastaan vahinkoperusteisin poikkeusluvin, joiden kiintiö on ollut 30. Ministeriön arvion mukaan sadan yksilön metsästyskiintiö ei merkittävästi hidastaisi kannan kasvua.

Itämerennorppa on vaarantunut laji. Maailman luontosäätiön mukaan lajia uhkaavat heikentyvä jääpeite, saasteet ja laittomat ampumiset.

Harmaahylkeen eli hallin metsästyskiintiö, 1 050 yksilöä, pysyy ennallaan. Ministeriön esityksen asetukset on tarkoitus saada voimaan elokuun alusta.

Lue myös:

    Uusimmat