Ministeri Kurvisen ehdotus syrjäseutujen opintolainan hyvityksestä saa viileän vastaanoton hallituskumppaneilta

Vihreissä katsotaan, että opintotukijärjestelmän kehittämisessä pitäisi keskittyä ennen kaikkea opintorahan tasokorotukseen. Puolueen puheenjohtajaksi nousevan Iiris Suomelan mukaan opintotuen nykytaso ei takaa elämiseen riittävää tuloa, mikä hankaloittaa opiskelijoiden arkea ja pahimmillaan viivästyttää valmistumista, kun paine käydä töissä opintojen ohella kasvaa.

– Pitäisin opintotuen kohdalla tärkeimpänä opiskelijoiden toimeentulon turvaamista, enkä nostaisi sinne näitä aluepolitiikan tavoitteita ihan tällaisella tavalla, Suomela kommentoi STT:lle Kurvisen esitystä.

Kurvinen ilmaisi aiemmin tällä viikolla Ylelle ja Lapin Kansalle näkemyksensä, että Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön niin kutsuttu Norjan malli. Mallissa harvaan asuttujen alueiden osaajapulaa ratkotaan sillä, että esimerkiksi alueelle muuttavan lääkärin tai opettajan opintolaina voidaan hyvittää osittain tai kokonaan.

Kurvinen toivoi, että malli saadaan Suomessa käyttöön vielä tällä hallituskaudella. Tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriö teettää esiselvitystä opintolainahyvityksen kokeilusta ja sen toteuttamisvaihtoehdoista.

Suomela pitää hankalana myös sitä, että toisessa hallituspuolueessa etsitään lisää menokohteita samalla, kun koulutukseen ja tieteeseen osoitettu rahoitus uhkaa pienentyä lähivuosina, ellei kevään kehysriihessä toisin sovita.

– Ykkösprioriteettina on koulutus- ja tiedeleikkauksien peruminen sen sijaan, että lähdetään hallitusohjelman ulkopuolisia uusia kohteita etsimään, Suomela sanoo.

Tavoite hyvä, keino arveluttava

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kummastelee, mistä tiukkaa talouskuria ajanut keskusta on löytänyt valtion kassaan rahaa opintolainojen kuittaamiseen. Myös Saramo nostaa esiin vuonna 2023 häämöttävät leikkaukset esimerkiksi tieteeseen, kulttuuriin ja liikuntaan.

– Jos pelivaraa on, niin tämä leikkauslista käydään varmaan sitten kokonaan läpi uudestaan ja katsotaan sitten, mitkä ovat prioriteetteja, Saramo sanoo STT:lle.

Sekä Suomela että Saramo korostavat pitävänsä hyvänä Norjan mallin tavoitetta eli syrjäseutujen rekrytointiongelman helpottamista. He kuitenkin epäilevät mallin tehokkuutta tavoitteen saavuttamisessa.

– Jos opintotukijärjestelmä ja aluepolitiikka sotketaan keskenään, niin pitää olla täysin varma, että se on tehokas ja taloudellisesti kannattava toimi. Ei tämä kyllä siltä vaikuta, Saramo sanoo.

Saramon mukaan vasemmistoliitto ei kuitenkaan ole muodostanut lopullista kantaansa opintolainan hyvittämiseen, sillä Kurvisen esitys tuli yllättäen eikä siitä ole hallituksessa yhdessä neuvoteltu.

Suomela katsoo myös, että henkilökohtaisena kannustimena toimivalla lainahyvityksellä ei puututa osaajapulaongelman juuriin, siis alueiden vetovoimatekijöihin. Hän lähtee siitä, että pienemmillä paikkakunnilla tulisi olla työtä, palveluita ja toimivat kulkuyhteydet suurempiin kaupunkeihin.

– Lainahyvitys ei riitä, elleivät palvelut ole kunnossa.

Vihreiden tuleva puheenjohtaja tarkastelisi ennen lainahyvitystä myös muita kannustimia, kuten eri ammattiryhmien palkkoihin tehtäviä korotuksia osaajapulasta kärsivillä alueilla. Vastaavat palkkakannusteet ovat jo käytössä ainakin lääkäreillä.

Marin pitää pohdinnan arvoisena

Kurvisen esitys saa myös periaatteellisen tason kannatusta hallituksen piiristä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) näkee opintolainahyvityksen pohdinnan ja harkinnan arvoisena avauksena osaajapulan helpottamiseen.

– Pidän sitä yhtenä mahdollisena keinona työkalupakissa. Tämä kysymys osaajien saamisesta alueille on aito, se on vakava ja sen vuoksi me tarvitsemme erilaisia keinoja tähän vastaamiseksi, ja itse suhtaudun tähän ehdotukseen kyllä avoimesti, Marin sanoi SDP:n tiedotustilaisuudessa torstaina.

Pääministeri kuitenkin korosti, että hallitus ei ole tehnyt vielä päätöksiä asiaan liittyen.

"Opintotuki alistetaan aluepolitiikan välineeksi"

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) antaa opintolainahyvitykselle täystyrmäyksen. Yliopisto-opiskelijoita edustava liitto sanoi perjantaina julkaistussa tiedotteessa, että opintotukijärjestelmää ei pidä alistaa muiden poliittisten päämäärien tueksi. SYL:n mukaan Kurvisen esityksessä opintotuesta tehdään aluepolitiikan väline.

– Opintotuen, kuten muidenkin sosiaalietuuksien, tulee olla kaikille käyttäjilleen yhdenvertaisia riippumatta asuinpaikasta tai opiskelualasta. Alueelliseen opintolainahyvitykseen suunnitellut alakohtaiset ja alueelliset ehdot olisivat vakavalla tavalla tämän yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia, liiton puheenjohtaja Annika Nevanpää sanoi tiedotteessa.

SYL katsoo, että opintotukijärjestelmä on puutteellinen, mutta sen kehityskohteet löytyvät esimerkiksi opintotuen tasosta, kestosta, ehdoista ja järjestelmän monimutkaisuudesta. Liitto vastustaa Norjan mallia myös siksi, että sen mukaan malli entisestään vakiinnuttaa lainapainotteista opintotukijärjestelmää Suomeen.