USA, 2013. Ohjaus: Rawson Marshall Thurber. Käsikirjoitus: Bob Fisher, Steve Faber, Sean Anders, John Morris. Kuvaus: Barry Peterson. Leikkaus: Mike Sale. Musiikki: Theodore Shapiro, Ludwig Goransson. Tuotanto: Vincent Newman, Tucker Tooley, Happy Walters, Chris Bender. Pääosissa: Jason Sudeikis, Jennifer Aniston, Emma Roberts, Will Poulter. Kesto: 110 min. Levittäjä: SF Film.
Pilvikaupassa pikkutekijänä puuhastelevan David Clarkin (Jason Sudeikis) asiakkaat ovat kotiäitejä, kokkeja ja toimistotyöntekijöitä, tavallisia tallaajia. Yrittäessään auttaa kadulla kiipeliin joutuneita nuoria David ryöstetään, hän menettää rahansa ja kamansa. Kuitatakseen velkansa ja säilyttääkseen henkensä hänen on salakuljetettava tonnien marijuanalasti Meksikon rajan yli. Jottei herättäisi huomiota ja epäilyksiä, hän hankkii naapurustosta matkaa varten kulissiperheen. Vaimokseen hän palkkaa strippari Rosen (Jennifer Aniston), pojakseen viattoman Kennyn (Will Poulter) ja tyttärekseen tatuoidun, lävistetyn ja suorasuisen Caseyn (Emma Roberts).
Väärien henkilöllisyyksien ja kulissien ylläpitäminen ovat Millerit-elokuvan polttoainetta. David tuunaa itsensä tylsäksi perusjampaksi ja Rose vaihtaa peruukit ja stringit capri-housuihin, mukaviin sandaaleihin ja poninhäntään. Nelivaljakko ajautuu lentokoneessa, maantiellä, leirintäalueella ja sairaalassa läheltä piti -tilanteisiin. Kulissit ovat vaarassa kaatua, sillä eiväthän he ole mikään puhtoinen Brady Bunch.
Rikolliset ovat elokuvassa aivan tolkuttoman tyhmiä karikatyyreja. Juonenkulku on ennalta arvattava, vitsit mauttomia ja henkilöhahmot tylsiä. Samoista poliittisesti epäkorrekteista lähtökohdista olisi voinut syntyä paljon hilpeämpää kiusallisten tilanteiden komediaa. Se, että Jennifer Aniston esittää stripparia, tarjoaa tilaisuuden esitellä näyttelijän hyvin treenattua vartaloa. Mutta strippauskohtaus on väkinäinen ja nolo.
Matkailuautolla reissaava Fitzgeraldin perhe edustaa Millereiden vastakohtaa: he eivät kiroile, ovat rasittavan innostuneita, ystävällisiä ja konservatiivisia. He uskovat perheeseen, uskontoon ja isänmaahan. Latteaa tarinassa on se, että Millerit muuttuvat yhteisen matkan aikana pilkkaamiensa ihmisten kaltaisiksi.
Teksti: Minna Karila