Mainos

Millainen on Suomi vuonna 2030? Presidenttiehdokkaiden koskettavat näkemykset maamme tulevaisuudesta

MTV Uutiset pyysi presidenttiehdokkaita kirjoittamaan siitä, millainen maa Suomi on vuonna 2030. Monissa kirjoituksissa esiin nousivat samat teemat: tasa-arvo ja demokratia, huoli ympäristöstä, korkea koulutus ja terveydenhoito. Sotilaallinen liittoutumattomuuskin mainittiin. 

Merja Kyllönen: Minun Suomeni 2030

Suomi on tasa-arvolle ja demokratialle rakentuva yhteiskunta hyvinvointipalveluineen ja aidosti maksuttomine koulutuksineen. Olemme oppineet vahvistamaan ihmisten osallisuutta ja keskinäistä luottamusta ja edistäneet siten maamme vakaata kehitystä. Tällainen yhteiskunta on nähty myös kansalaisilleen puolustamisen arvoiseksi.

Suomi toimii aktiivisesti myös kansainvälisesti. Me toimimme vahvistaaksemme kansainvälistä oikeutta sekä kehitämme kansainvälistä sopimusjärjestelmää; edistämme talousjärjestelmän oikeudenmukaisuutta ja vaadimme ihmisoikeussopimusten noudattamista.

Kehitysyhteistyö, kriisinhallinta, aseistariisunta sekä pidättyväinen asevientipolitiikka ovat edistäneet maailman rauhaa. Olemme vaikuttajia aktiivisesti niin Euroopan unionissa kuin Pohjoismaisessa yhteistyössä.

Ilmastokysymykset haastavat myös Suomea. Kaikki poliittiset päätökset pohjautuvat kestävään ilmastopolitiikkaan. Turvallinen yhteiskunta on mahdollinen vain, jos vastataan ilmastonmuutoksen sekä luonnonvarojen riittävyyden haasteeseen ja pidetään elinympäristö elinkelpoisena.

Suomi on näyttänyt esimerkkiä muillekin, suunnaten toimia koulutukseen sekä elämää turvaavaan innovaatiotutkimukseen rauhanvarustelun hengessä. Ilmastotutkimuksen lisäksi olemme myös ravinnon, veden, koulutuksen, epidemioiden torjunnan, lääkekehityksen, lääkintävälineistön, kenttäsairaaloiden, pakolaisleirien sekä konfliktialueiden maaperäpuhdistusten ja ilmastovaikutusten huippuosaajia.

Sotilaallisesti liittoutumaton Suomi toimii aktiivisessa roolissa kansainvälisen rauhan edistäjänä, sovittelijana ja neuvottelijana. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisen ammattilaisena kotimaamme on tarjonnut yhteiskuntarauhan rakentamisessa apua moneen maailman maahan.

Pekka Haavisto: Minun Suomeni – Suomi vuonna 2030

Vaikka 100-vuotias Suomi monilla mittareilla voi hyvin, keskiarvot eivät kerro kaikkea. Työttömyys, toimeentulo-ongelmat, köyhyys ja syrjäytyminen ovat liian monen suomalaisen arkipäivää. #MeToo –kampanja muistuttaa, että häirinnän kohteeksi voi joutua jopa koulussa.

Vuoteen 2030 mennessä olemme toteuttaneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda2030:n. Ne sisältävät myös tasa-arvon, koulutuksen ja hyvinvoinnin kaikille.

On etsittävä uusia ratkaisuja. Perustulo voi taata minimitoimeentulon ja tehdä työn vastaanottamisesta aina kannattavaa. Monen sukupolven korttelit voivat tuoda opiskelijat ja ikäihmiset yhteen, toisiaan auttamaan. Perhevapaiden jakaminen tasaisesti lisää myös tasa-arvoa työelämässä.

Ilmastonmuutos vaatii uusia toimia. Maa- ja metsätaloudessa kyky sitoa hiiltä tulee uudeksi tuotteeksi. Puurakentaminen valtaa alaa.

Ihmisoikeuksien on toteuduttava myös arkipäivässä. Syrjinnälle, rasismille ja vihapuheelle on oltava nollatoleranssi. Ketään ei saa syrjiä myöskään identiteettinsä vuoksi – uusi translaki on saatava voimaan.

Vuoden 2030 Suomi ei tuijota kengänkärkiinsä, vaan on aktiivinen maailmalla. Olemme mukana rakentamassa sosiaalista ja ympäristöasioissa vastuunsa tuntevaa EU:ta.

Arktisessa neuvostossa Suomi ajaa fossiilisten polttoainevarojen hyödyntämiskieltoa arktisilla alueilla. Pohjois-Afrikassa käynnistämme uusia metsitysprojekteja. Suomi on tehnyt aloitteen maailman väestösopimuksesta, jossa tyttöjen ja naisten asemaa parantamalla, koulutuksella ja sosiaaliturvalla saadaan maailman väestökehitys hallintaan.

Matti Vanhanen: Suomi 2030

Suomalaiset elävät rauhassa ja hyvässä yhteistyössä kaikkien naapuriensa kanssa, ja olemme hyvin verkottuneet maailmanlaajuisesti.

Olemme sitoutuneet laajaan kansainväliseen yhteistyöhön. YK, EU ja Pohjoismainen yhteistyö muodostavat meille tärkeimmät kansainväliset järjestöt, joissa teemme tulevaisuustyötä koko maailman hyväksi.

Kansainvälinen yhteistyö on tarjonnut meille vakaan pohjan osallistua kauppaan ja kulttuuriseen yhteistyöhön. Niiden avulla ylläpidämme korkeaa, mutta luonnon kannalta myös kestävää hyvinvointia.

Suomi elää itse kuten se opettaa. Yhteiskuntamme on sekä alueellisesti että sosiaalisesti eheä ja oikeudenmukainen. Erilaisista näkemyksistä huolimatta pystymme keskustelemaan ja tekemään yhteisiä päätöksiä.

Työllisyysaste on korkea ja kykenemme vastaamaan suurten ikäluokkien hyvästä vanhuudesta. Suomi panostaa paljon koulutukseen ja tutkimukseen.

Olemme lopettaneet kivihiilen käytön ja kotimaisen uusiutuvan energian avulla myös fossiilisen öljyn käytön loppu häämöttää jo. Tuotamme oman ruokamme ja olemme löytäneet toimivan tavan kierrättää ravinteita.

Annamme oman kulttuurimme ja sivistyksemme kehittyä saaden vaikutteita kaikkialta maailmasta. Olemme vahvasti mukana kansainvälisessä yhteistyössä nostaaksemme Afrikan tulevaisuuden maanosaksi. Suomi itse työllistää oman väkensä vahvalla yrittäjyydellä.

Suomi tunnetaan muualla maailmalla turvallisena vihreänä metsien maana, joka huolehtii kansalaisistaan ja kehittää koko ajan uutta. Meidät tunnetaan maana, joka hoitaa omat asiansa kunnolla ja auttaa muita tarvittaessa.

Laura Huhtasaari: Mennyt takanamme, tuleva edessämme

Suomen taival vuoteen 2017 on ollut rikas, rakas ja raskas. Me olemme tulleet kaukaa menneisyydestä ja me tahdomme jatkaa kauas tulevaisuuteen.

Itsenäistyminen vuonna 1917 oli vain piste, johon edellisen vuosisadan pyrkimykset tiivistyivät. Kertaamatta enempää viime vuosisadan alkupuolen tapahtumia, raskaitakaan, on helppo todeta, että maa on rakennettu työllä ja hiellä, mutta myös edellisten sukupolvien verellä, ja nyt elävillä on velvollisuus sekä edellisiä että seuraavia kohtaan rakentaa tätä maata edelleen. Me emme ole vain me, me olemme ylisukupolvinen me.

Rajat, rakkaus

Kansallisvaltio on instrumentti, jolla voimme hallita itseämme ja jonka koemme legitiimiksi. Kuka kokee legitiimiksi Brysselistä tulevat käskyt? Kenelle EU on oma? Kansallisvaltion pitää myös pystyä valvomaan rajojaan eikä syksy 2015 enää saa toistua.

Vierailija on Suomeen tervetullut, mutta raja-aseman kautta ja paperit kunnossa. Euroopan Unionin suunta on käännettävä takaisin kohti alkuperäistä kauppaliittoa. Liittovaltiohaaveille ei kansa ole vaaleissa antanut mandaattia Suomessa eikä muualla, vaan kyseessä on Brysselin hoviväen projekti. Kaarle Suuren jälkeen ei eurooppalaisten suurvaltojen rakentamisesta ole tullut kuin vahinkoa.

2030 lähellä ja kaukana

Visiossani Suomesta vuonna 2030 Suomi on edelleen suomalainen kansallisvaltio, joka määrää suvereenisti omalla alueellaan. EU saattaa vielä olla olemassa, ellei se ole kaatunut eliittinsä mahdottomiin haaveisiin, mutta liittovaltion pakottamisesta maiden kurkuista alas on luovuttu.

Suomi 2030 on vauras ja turvallinen maa, jossa tiede, taide, tekniikka ja työ kukoistavat. Demokratia on vahvistunut Unionin heikennyttyä ja kansalaisten osallistuminen politiikkaan on lisääntynyt, kun asioihin voi taas vaikuttaa.

Kauppa ja kulttuurivaihto kukoistavat, koululaitos on edelleen ylpeyden aihe ja vuonna 2018 nollattu huono soteuudistus on saatu toteutettua niin, että kansalaisten tasaveroisuus oikeasti toteutuu.

Tuula Haatainen: Minun Suomeni vuonna 2030

Minun Suomeni on avoin, luovuuteen kannustava ja turvallinen maa vuonna 2030. Suomi on luopunut hiilen käytöstä energiatuotannossa. Suomi tunnetaan ympäristöystävällisestä teknologiastaan, jonka vientiä presidentti edistää aktiivisesti maailmalla. Nuoret osallistuvat aktiivisesti ja tulevat kuulluiksi.

Presidentti on verkostoitunut ihmisoikeuksia ja rauhaa edistävien maailman johtajien kanssa. Hän toimii ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta tuoden esiin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien merkityksen kestävälle kehitykselle. Suomi on noussut arvostetuksi arvojohtajaksi maailmalla.

Suomi on kokoaan suurempi vaikuttaja kestävän kehityksen ja rauhan edistäjänä Euroopan unionissa ja YK:ssa. Suomella on ollut aktiivinen rooli konfliktien ratkaisun edistäjänä ja maamme on tarjonnut neuvottelualustan useille vaikeille neuvotteluprosesseille. Suomen kehitysyhteistyömäärärahat on nostettu 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Suomen aktiivisuus on huomioitu maailman maissa, ja Suomi on valittu YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvien jäsenten joukkoon.

Suomi jatkaa päämäärätietoista työtä Arktisessa neuvostossa päästöjen vähentämiseksi lähialueilla sekä alueen luonnon säilymisen ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta.

Suomessa on palautettu koulutuksen vahva asema. Sivistys ja osaaminen ovat nostettu keskeisiksi teemoiksi. Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Koulutukseen, kulttuuriin sekä tutkimukseen investoidaan aikaisempaa mittavammin. Suomesta on tullut edelläkävijämaa tyttöjen ja naisten aseman vahvistajana.

Esiin nostamani eriarvoistuminen on käännetty laskuun 2020-luvulla, kun toisen asteen koulutuksesta on tullut maksutonta pidentämällä oppivelvollisuusikää.

Korkean teknologian aloilla vienti on kasvanut ja luonut uusia työpaikkoja. Suomi tunnetaan maailmalla mielenkiintoisesta kulttuuritarjonnasta ja kestävän matkailun maana sekä houkuttelevasta palvelukulttuuristaan.

Työllisyysaste on noussut, perhevapaita on uudistettu sekä naisten ja miesten väliset palkkaerot on saatu pienenemään määrätietoisella työllä. Työmarkkinaosapuolet ovat kyenneet neuvottelemalla luopumaan 0-sopimuksista. Pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseen on löydetty uusia luovia ratkaisuja.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on lopulta toteutettu kansalaisten tarpeista lähtien. Palvelujen perustana on vahva julkinen sektori ja sitä täydentävät kolmannen sektorin toimijat sekä yksityiset palvelujen tuottajat. Hyvinvointipalvelujen tuottojen valumiseen veroparatiiseihin on asetettu selkeitä esteitä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset on otettu mukaan innovoimaan uusia tapoja toimia. Uudet palvelumuotojen ratkaisut kiinnostavat myös kansainvälisesti.

Suomea arvostetaan vähemmistöjen aseman turvaamisesta. Vammaisten asema ja oikeuksien toteutuminen on nostettu vahvasti esiin.

Paavo Väyrynen: Suomi 2030

Vuonna 2030 päättyy Paavo Väyrysen toinen presidenttikausi.

Vuonna 2018 saatiin katkaistuksi se ulko- ja sisäpoliittinen oikeistosuuntaus, jolla Suomea oli viety kohti sotilaallista liittoutumista ja jonka aikana Suomen sisäinen kehitys oli ollut pahassa ristiriidassa YK:ssa vuonna 2015 hyväksytyn Agenda 2030:n kanssa.

Suomen itsenäisyys on vahvistunut, kun Euroopan unionissa on luovuttu federalismista ja kun päätösvaltaa on palautettu jäsenmaille. Suomella on oma valuutta, jonka ansiosta voimme itsenäisellä talouspolitiikalla varmistaa kansamme aineellisen hyvinvoinnin.

Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton, puolueeton maa joka edistää vakautta Itämeren alueella ja rakentaa rauhaa koko Euroopassa ja maailmassa. Suomi on antanut aktiivisen panoksen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi kaikkialla.

Olemme osallistuneet tehokkaasti köyhyyttä poistavaan kehityspolitiikkaan, jolla on edistetty ympäristöllisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.

Suomessakin on toimittu köyhyyden poistamiseksi ja maamme on nyt tasa-arvoisempi kuin vuonna 2017. Aluepolitiikassa on luovuttu kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisesta metropolipolitiikasta, ja koko maata on kehitetty tasapuolisesti.

Suomessa on siirrytty materialistisiin arvoihin nojautuvasta kulutuskulttuurista uuteen, kestävään arvomaailmaan, jossa korostuvat henkiset, hengelliset ja yhteisölliset arvot. Tämän ansiosta suomalaisten kaikinpuolinen hyvinvointi on vahvistunut.

Sauli Niinistö: Me teemme Suomemme

Olemme nyt maailman vähiten hauras maa, niin on tutkittu. Toisinkin sitä voi kuvata: on ehjä, ei helposti haavoittuva eikä joka tuulessa taivu.

Tämä vahvuus lähtee kansasta, ihmisistä, ja siitä, miten olemme keskenämme toimineet. Olemme sanoneet ”yhdessä”, ”kaikki mukana” tai ”ketään ei jätetä”.

Tulevaisuus on vaativaa, ja olla osallinen, tuntea niin, on ihmiselle vaikeampaa. Köyhälle, kun yleinen hyvinvointi muutoin lisääntyy. Tai taitamattomalle, kun digielämä sykkii. Sille nuorelle, joka jo varhain saa huonoja vaikutteita saamatta mistään hyvästä otetta. Entä maahanmuuttajalle, joka tuntee vain muuttaneensa.

Meidän on toimittava niin, että 2030 jokainen suomalainen voi tuntea: Olen tässä osallinen.

Me vaikutamme siihen, miten maailma muuttuu.

Meille on käyttöä rauhantyössä. Olemme avanneet suhteet kaikkiin maailman valtapolitiikan keskuksiin. Suurten puheiden sijaan viemme asioita eteenpäin tekojen kautta. Itämeren turvallisuus on esimerkkinä tästä. Tartumme hetkeen ja tarjoamme hyviä palveluksia rauhan säilyttämiseksi. Niillä on ollut ja tulee olemaan käyttöä.

Meistä, Pohjolan maista, tulee yhä vahvemmin Nordic model, pohjoinen mallialue, jonka ääntä kuullaan ja arvostetaan. Tullaan sanomaan, että pitää olla niin, kuin Pohjolassa on.

Maailma muuttaa meitäkin

Ilmastomuutos on pahin uhka kaikille. Me teemme tässäkin; mustan hiilen torjunta arktisella alueella on välittömästi välttämätöntä. Tartuimme ja tarraamme sen hoitamiseen. Tässäkin pätee: tekoja eikä vain puheita.

Ihmiskunnan suuri paradoksi on siinä, että maa on jo täytetty, ihmisillä. Syntyvyys on suurinta siellä, missä elinolosuhteet ovat heikoimmasta päästä. Koulutus ja naisten aseman parantaminen kehitysmaissa ovat keskeisiä – siihen on apua suunnattava.

Me vaikutamme siihen, miten maailma meitä muuttaa.

Nils Torvalds: Minun Suomeni

Suomen tulee olla yhteisöllinen ja ystävällinen. Ihmisen arvoa ei mitata ihonvärillä, sukupuolisella suuntautumisella, uskonnolla tai kielellä. Hyvinvointiyhteiskuntamme voi parhaiten, kun talous on tasapainossa, meillä on töitä ja yrityksemme voivat menestyä.

Myös tulevaisuudessa Suomelle kuvaavaa ovat kaunis ja puhdas luonto, innovatiiviset yritykset, vahvat kansalaisjärjestöt sekä rehellinen ja tulevaisuuteen suuntautunut kansa.

Tulevaisuudessa olemme useiden valintojen äärellä, eivätkä kaikki valinnat suinkaan ole helppoja. Päättämättömyys on kaikista vaihtoehdoista se kaikkein huonoin. Me itse päätämme Suomen tien, sitä ei tee kukaan muu.

Suomi menestyy myös tulevaisuudessa sellaisilla aloilla kuin clean-tech, kiertotalous ja terveys. Meidän on jatkossakin panostettava tutkimus- ja kehitystyöhön. Innovaatioihin on kannustettava ja niitä on tuettava. Yritystemme optimismi ja rohkeus ovat kannustavia ja niitä tarvitaan Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän osaamista, laadukkaita tuotteita ja palveluita sekä kykyä myydä niitä. Syrjäytymistä estetään kaikkein tehokkaimmin tarjoamalla yhdenvertaista koulutusta kaikille, päiväkodista yliopistoon.

Suomi on pieni, mutta vahva eurooppalainen maa. EU-jäsenyys on vahvistanut asemaamme. EU:ssa jäsenvaltiot integroituvat jatkossakin eri nopeudella.

Pakolaisvirrat ovat jatkossakin suuria. Ihmiset joutuvat jättämään kotinsa sotien, ilmastonmuutoksen tai vainon takia. Monet hakeutuvat Eurooppaan. Tarvitsemme keskinäisiä sopimuksia taakan jakamiseksi oikeudenmukaisella tavalla. Samalla meidän tulee yhdessä pyrkiä ratkaisemaan niitä ongelmia, jotka pakottavat ihmiset jättämään sijansa.

Pohjoismaita yhdistää historia, kulttuuri, kieli ja yhteiskunnalliset rakenteet. EU:ssa meidän tulee pyrkiä siihen, että Pohjoismaat yhdessä esittävät kantojaan ja toimenpide-ehdotuksia. Itämeri on yhteinen haaste. Pohjoismaat lukeutuvat maailman turvallisimpiin maihin. Niin pitää olla myös tulevaisuudessa. 

47:20

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.