Miksi unikko on ensimmäisen maailmansodan symboli?

Flanderin alue Belgiassa – Ypresin kaupunki ja sen ympäristö – koki ensimmäisessä maailmansodassa eräät länsirintaman tuhoisimmista taisteluista. Ypresin taisteluihin liittyy myös punainen unikko, josta on tullut maailmansodan symboli.

Ypresin ensimmäinen taistelu, joka tunnetaan myös Flanderin taisteluna, käytiin loka-marraskuussa 1914. Kuukaudenpäivät kestäneissä taisteluissa Flanderin kentille kaatui noin 250 000 sotilasta – brittejä, belgialaisia, ranskalaisia ja saksalaisia. 

Flanderin taistelua on kutsuttu viattomien teurastukseksi, sillä varsinkin Saksa lähetti rintamalle joukoittain alle 20-vuotiaita nuorukaisia. 

Taistelujen päätyttyä 22. marraskuuta 1914 tuho oli täydellinen. Kymmeniätuhansia kaatuneita oli jäänyt tantereelle. 

Seuraavana keväänä näky oli kuitenkin toisenlainen: Flanderin mutaiset taistelukentät olivat muuttuneet punaisiksi unikkoniityiksi. 

Runo John McCrae

Toukokuussa 1915 Ypresissa käytiin jo toista taistelua. Unikkoniityt tekivät vaikutuksen kanadalaiseen lääkintämieheen John McCraehin, joka oli astunut palvelukseen vapaaehtoisena. 

Haudattuaan taistelussa kaatuneen ystävänsä kenttähautausmaalle McCrae kirjoitti muistikirjaansa runon In Flanders Fields.

Runo kuvailee kuinka unikot puhkeavat kukkaan hautausmaiden ristirivien välissä, ja taivaalla kiurut laulavat urheasti tykkien jylistessä alapuolella. Se julkaistiin vielä samana vuonna eräässä brittilehdessä. 

McCraen runosta tuli heti valtavan suosittu, ja nykyään se on yksi tunnetuimmista ensimmäiseen maailmansotaan liittyvistä teoksista.

Runon ansiosta punaisesta unikosta on tullut varsinkin Brittiläisen kansainyhteisön maissa ensimmäisen maailmansodan symboli. Joka syksy marraskuussa unikot ilmestyvät niin poliitikkojen kuin tavallisten kansalaistenkin rintapieliin sodassa kaatuneiden muistoksi. 

Lue myös:

    Uusimmat