Miksi suomalaisnaiset jäävät lapsettomiksi vasten tahtoaan?

Väestöliiton tiedoista selviää, että suomalaisten lapsettomuusluvut ovat nousseet 90-luvun lähes 15 prosentista nykyiseen lähes 20 prosenttiin. Lapsettomista vain neljännes on valinnut lapsettomuuden.

– Suurin osa suomalaisista haluaa lapsia ja haluaisi niitä jopa hieman aiemmin, kuin milloin he lopulta niitä saavat, tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta kertoo.

Oikea kumppani

Tärkeimpiä syitä suomessa lapsettomuuteen näyttää olevan se, että syystä tai toisesta sopivaa kumppania ei ole löytynyt silloin, kun lapsenteko on tuntunut ajankohtaiselta

– Valtaosa suomalaisista solmii parisuhteen melko nuorena. Se ei kuitenkaan ole välttämättä se kumppani, jonka kanssa lastenhankintaa suunnitellaan.

Muutama kymmenen vuotta sitten lapsia alettiin hankkia melko pian parisuhteen solmimisen jälkeen.

– Selvä trendi on nyt se, että parisuhteiden solmintaan ei enää kuulu, että lapsi hankitaan hyvin pian sen alun jälkeen. Kun ajan annetaan kulua, on riski, että parisuhde voi purkautua ja seuraava kumppania ei ehkä löydetä, Miettinen Väestöliitosta toteaa.

Oikea hetki

Lääketieteelliset syyt ja elämäntilannesyyt kietoutuvat toisiinsa.

– Elämäntilannetekijät vaikuttavat sillä tavoin, että lastentekoa siirretään myös, vaikka olisi se parisuhdekin. Ei löydetä sitä sopivaa hetkeä ja sitten jossain vaiheessa, kun lähdetään yrittämään sitä lasta, osoittautuukin, että raskaaksi tuleminen ei onnistukaan, Miettinen Väestöliitosta sanoo.

Lähestyttäessä 40 ikävuotta raskauden mahdollisuudet pienenevät.

– Kello on ikään kuin siirtynyt 10 vuotta myöhemmäksi tässä suhteessa. Ei halutakaan vakiintua, ennen kuin ollaan lähempänä 30 ikävuotta. Biologia ei valitettavasti ole kuitenkaan muuttunut.

Sen lisäksi tarvitaan rahaa

Miesten parisuhteiden solmimattomuuden taustalla saattavat olla taloudelliset syyt, kuten työttömyys.

– Selvästi yli kolmekymppiset miehet ovat vielä valmiita siirtämään lapsentekoa tai isäksi tuloa, Miettinen sanoo.

Korkeasti koulutettujen lapsettomuus ei ole niin korkealla Suomessa kuin muissa maissa. Lapsettomuus näyttää yleistyvän vähiten koulutettujen ryhmissä, joille toimeentulo voi olla vielä painavampi syy.

Yksilöllisyyden ihannointi

– Itä-Euroopassa on vielä hyvin voimakkaana perheellistymisen malli. Suuri joukko ihmisiä saa vähintään sen yhden lapsen, haluttiinpa sitä tai ei.

Länsimaissa yksilöllisyyden kulttuuri vaikuttaa siihen, miten ja milloin lapsia hankitaan. Viivästyminen näkyy myös suhteiden etenemisessä.

– Meillä ajatellaan, että perheellistyminen on ihmisen itsensä päätettävissä ja valittavissa. Siihen ei enää sosiaalisilla normeilla haluta puuttua. Meiltä puuttuu ajatus siitä, että kun löytyy se kumppani, niin sen kanssa sitten hankitaan ne lapset ja sitten eletään perhe-elämää, Anneli Miettinen Väestöliitosta sanoo.

Ensimmäinen lapsi viivästyy

Nuorten opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen sekä työelämän vakaus ovat asioita, jotka siirtävät lastentekoa. Tutkimuksissa on selvinnyt, että taantumilla on merkittävää viivästyttävää vaikutusta nuorten aikuisten ensimmäisen lapsen hankintaan.

– Toivosin, että niihin esteisiin, jotka liittyvät taloudellisiin ja työhön liittyviin tekijöihin puututtaisiin yhteiskunnassa, koska niihin voidaan vaikuttaa.

Kaikkeen ei yhteiskuntakaan voi vaikuttaa.

– Parisuhteen solmintaan tuskin voidaan vaikuttaa eikä siihen minkälainen arvomaailma ihmisillä on, Miettinen lisää.

Yhteiskunnan tuki auttaisi

Laman aikana 90-luvulla toisten ja kolmansien lapsien tekeminen Suomessa yleistyi siksi, että työtilanteiden epävarmuus ja yhteiskunnan tuki teki naisille kotiin jäämisen helpommaksi. Ensimmäisen lapsen hankintaa siirrettiin yhtä lailla, kuin nytkin.

– Jos oli suunnitellut hankkivansa toisen tai kolmannen lapsen, tämä tarjosi mahdollisuuden tehdä sen. Meille tuli samalla myös kotihoidontuki-järjestelmä ja sitä oli 90-luvun alussa mahdollista saada yhtä aikaa työttömyyskorvauksen kanssa. Se tarjosi aika kohtuullista tukea perheille, Miettinen kertoo.

Islannissa ymmärrettiin taantuman alkaessa, että vaikea taloustilanne voi uhata perheiden lapsenhankintaa. Maassa alettiin tukea tietoisesti perheitä ja tuloksena Islannissa ei ole tapahtunut samanlaista syntyvyysnotkahdusta, kuin muualla Länsi-Euroopassa.