Eurovaalien äänestysprosentti on hälyttävän matala suomalaisten nuorten keskuudessa. Ainoastaan 10 prosenttia alle 25-vuotiasta äänestää.
Kyseessä ei ole pelkkä nuorten ongelma, koska äänestysprosentti on matala kaikissa ikäluokissa. Nuoret ovat Eurooppa-myönteisiä, mutta eivät tarpeeksi aktiivisia. Monet pitävät Euroopan unionin etuja itsestäänselvyyksinä.
Esimerkiksi Schengen-alueen vapaa liikkuvuus ja Erasmus-ohjelma ovat nuoria koskettavia, Euroopan unionin ansiosta saatuja asioita.
Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa sanoo olevansa pettynyt, että juuri käydyissä eduskuntavaaleissa käsiteltiin paljon ilmasto- ja maahanmuuttoasioita, mutta ei nostettu esiin EU:ta. Ilmasto- ja maahanmuuttoasiat ratkotaan nimenomaan EU:n tasolla.
EU:sta pitäisi puhua enemmän
Eurovaaliehdokkaiden keski-ikä on myös korkea. Ehdokkaiden keski-ikä on noin 45 vuotta, kun istuvien meppien keski-ikä on 55 vuotta. Nuoret eivät koe asioiden koskettavan heitä tarpeeksi, koska nuoria ehdokkaita on niin vähän.
Suomessa nuorten äänestysprosentti on toiseksi matalin Euroopan Unionissa. Ruotsissa nuoret äänestävät kuusi kertaa enemmän Suomeen verrattuna.
– Ajattelen, että yksi syy on varmasti se, miten meillä kouluissa opetetaan politiikkaa. Suomessa päivänpolitiikka ja puolueet eivät välttämättä ole läsnä kouluissa, toisin kuin Ruotsissa, jossa esimerkiksi poliittiset nuorisojärjestöt pitävät ständejä oppilaitoksen käytävillä ja politiikasta käydään avointa keskustelua luokkahuoneissa, arvioi Eurooppanuorten jäsen Mari Tuokko.
– Toinen näkemys tähän on se, että Ruotsissa on listavaalit, eli pitää valita puolue, jota äänestää. Suomessa mennään kampanjoissa henkilö edellä. On vaikeaa saada kuva, mitä se puolue edustaa, pohtii puolestaan Asunmaa.
Koko Euroopan nuoria yhdistää kasvanut ilmastoahdistus. Ilmasto on ollut kantava teema yli puoluerajojen. Asunmaa toivoo, että Eurooppa-keskustelu jatkuisi vielä vaalien jälkeenkin.