Kysyimme Lauttasaaren yhteiskoulun lukiolaisilta omista kirjavalinnoista ja Otavan kustannusjohtajalta, mistä muodostuu lukiokirjan hinta.
Neljä lukiolaista istuu Helsingissä Lauttasaaren yhteiskoulun aulassa oppikirjat edessään.
– Pidän lukion käyntiä kalliina. Jos historiankirja voi maksaa 50 euroa, niin onhan se nyt todella paljon, ihmettelee Meri Heikkinen 2A:lta.
– Luet kokeeseen ja sitten se on siinä. Voit toki myydä sen eteenpäin. Onneksi käytettyjä kirjoja saa ostettua.
Muut ovat samaa mieltä. Painettu kirja ostetaan käytettynä aina, kun se on mahdollista.
– Aivan liian kallista ellei osta käytettynä. Se on aika hullua, että lukiokirja voi maksaa 30-50 euroa, sanoo abiturientti Aarni Parkkari.
– Kaverilta saa kirjan 15-20 eurolla ja käytettyjen markkinat ovat aika isot. Jos uutena pitää ostaa, niin välttämättä en osta. Odotan ja menen kahden viikon päästä kauppaan katsomaan, löytyykö sitä käytettynä.
Axel Sjöstedt on käyttänyt kesän jälkeen lukiokirjoihin jo noin 250 euroa.
– Oli vähän pakko. Kirjoitan keväällä, Sjöstedt 2A-luokalta sanoo.
Mikä selittää lukiokirjan hinnan?
Suurin lukiokirjojen kustantaja on Otava, jolle kirjoja tekee yli 500 opettajaa. Kustannusjohtajalla on vastaus siihen, miksi lukiokirjojen hinnat ovat usein korkeammat kuin kirjoilla keskimäärin.
– Varsinainen hinta tulee käyttötarkoituksesta. Jos ajatellaan lukiokirjaa, joka kattaa kurssin sisällöt, niin sinne tuodaan aika paljon sitä taustatyötä, kertoo kustannusjohtaja Teuvo Sankila Otava Oppimisen palveluista.
– Siellä on yleensä tekijäryhmä, joka on kolmesta viiteen tai jopa seitsemän hengen ryhmä, joka tekee työtä noin kolme vuotta ennen kuin ensimmäinen kirja ilmestyy.
Teuvo Sankila kertoo digikirjojen määrän lisääntyvän vuosi vuodelta. Tällä hetkellä arviolta noin neljännes Otavan uusista kirjoista, joita myydään lukioon, on digikirjoja.
– Toinen mielenkiintoinen asia on, että käyttödatasta pystytään seuraamaan anonyymisti sitä, miten niitä käytetään. Käyttöaika per päivä on lisääntynyt eli oikeasti niitä käytetään opiskeluvälineenä.
OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso korostaa kustannetun oppimateriaalin merkitystä.
– Lukion kokonaiskustannukset ovat noin 2500 euroa opiskelijaa kohden. On valtavan tärkeää, että opettajilla on käytössä laadukasta oppimateriaalia. Se on yksi suomalaisen lukiokoulutuksen valtakunnallisen yhdenvertaisuuden tae, Laakso sanoo.
Paperikirja edelleen suosiossa
Lauttasaaren yhteiskoulun matematiikanopettaja on MeliinaRantakaulio on myös Tabletkoulun oppikirjailija. Tabletkoulu on sähköisten oppimateriaalien kustantaja.
Miten digiaika näkyy Lauttasaaren yhteiskoulussa?
– Se on aika opettajakohtaista, mutta kyllä me yritämme käyttää etenkin luonnontieteellisissä digimateriaaleja. Ne ovat usein opiskelijalle edullisempia, että siinä on myös hyvä puoli.
Kuinka sähköinen ylioppilaskoe on muuttanut opintoja lukiossa?
– On muuttanut tosi paljon eli meillä kaikki kokeet ovat sähköisiä. Ne tehdään samassa koejärjestelmässä, missä ylioppilaskoe, että opiskelijat pääsevät harjoittelemaan niitä. Paljon täytyy harjoitella esimerkiksi kaavaeditorin käyttöä ja laskinohjelmistoa, Rantakaulio kertoo.
Meri, Kia, Axel ja Aarni ovat kaikki samaa mieltä. Digimateriaali sopii erinomaisesti esimerkiksi matematiikkaan, fysiikkaan ja englantiin. Lukuaineissa painettu kirja on korkeammasta hinnasta huolimatta edelleen suosikki.
– Käytän itse enemmän painettuja kirjoja, koska ne ovat minulle paljon helpompia. Niistä on myös paljon helpompi lukea kokeisiin. Jos on matikkaa tai tällaista, niin niissä on pakko käyttää digikirjoja, koska meillä ei ole niihin painettua vaihtoehtoa, jos lukee lyhyttä matematiikkaa, abiturientti Kia Laiho kertoo.
– Digikirjoissa on aikamäärä eli se vanhenee, vaikka 24 kuukauden päästä. Painettu kirja jää ja sen voi myydä eteenpäin, jos sellainen tilanne tulee, Axel Sjöstedt lisää.