Miksi duunari tupakoi enemmän?

Rutiinit ja oma aika

Tutkija Anu Kataisen mukaan suorittavaa työtä tekevillä työn rutiininomainen luonne ylläpitää tupakointiriippuvuutta.

- Töissä ei ole hirveästi joustoa, ja tupakointi ikään kuin juurtuu työpaikan rutiiniin. Ja jos rutiinit ovat jaettuja, eli tupakoitsijoita on paljon, se muuttuu ikään kuin automaattiseksi. Tämä yhdistettynä riippuvuuteen on aika vahva tupakointia ylläpitävä tekijä.

Tupakointi nähdään myös välineenä oman ajan ottamiselle. Kataisen mukaan haastateltavat eivät välttämättä osanneet antaa selityksiä tupakoinnilleen, mutta työpaikoilla pystyi huomaamaan tupakoinnin olevan heille kuin symboli itsemääräämisoikeudelle. Haastateltavat yleensä tiedostivat tupakoinnin terveyshaitat, mutta tiedostaminen yksistään ei näytä riittävän tupakoinnin lopettamiseen.

Keppiä vai porkkanaa?

Tupakointia on viime vuosina pyritty vähentämään erilaisin rajoituksin. Kataisen mielestä yhteiskunnalla on jossain määrin velvollisuus rajoittaa tupakointia, koska se on selkeä terveyshaitta ja aiheuttaa paljon kustannuksia. Hän kuitenkin huomauttaa, että tupakointikiellot kohdistuvat eri lailla eri työntekijäryhmiin. Rajoitusten tilalle hän tarjoaisikin kannustusta.

- Jos tupakointi kielletään kokonaan taukojen ulkopuolella niin kyllä se periaatteessa kohdistuu nimenomaan tuotannon työntekijöihin. Ehkä asiaa pitäisi lähestyä niin, että pikemminkin kannustetaan tupakoinnin lopettamiseen. Yritetään tarjota porkkanaa mieluummin kuin suoraan kielletään.

Erilaisia kannustimia

Katainen kertoo, että työpaikoilla porkkanoina on käytetty esimerkiksi bonuksia. Monet työnantajat ovat myös tarjonneet nikotiinikorvaustuotteita tai osallistuneet niiden kustannuksiin. Vieroitusryhmiäkin on perustettu. Tupakoinnin vähentämiseen voidaan kuitenkin kannustaa myös työpaikan järjestelyillä.

- Voisi miettiä mitkä ne tupakointijärjestelyt siellä työpaikalla on, ettei se tupakointi ole koko ajan läsnä työpäivän arjessa. Samoin voisi pohtia, miten voitaisiin järjestää niitä rutiiniluonteisia töitä niin, että työntekijä tuntisi omaavansa suuremman määräämisoikeuden työhönsä.