Norja saavutti Pyeongchangin olympiakisoista 39 ja Ruotsi 14 mitalia, kun Suomen mitalisaldo jäi kuuteen. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski painottaa, että Norjassa menestystä on valmisteltu kolmisenkymmentä vuotta, kun Suomessa huippu-urheilyksikkö aloitti toimintansa viitisen vuotta sitten.
- Mitä Norjassa on tapahtunut? Viimeisen kerran Suomi oli Norjaa parempi olympialaisissa 1988. Sen jälkeen Norjaan perustettiin Olympiatoppen-yksikkö. Se tarkoittaa toki Norjassa muitakin asioita, kuin urheilua, mutta asioiden tekeminen kestää todella pitkään, Kojonkoski sanoi.
Kojonkosken mukaan Suomessa valtio ei kuitenkaan omista urheilijoita.
- Jos me oltaisiin DDR:ssä, se tulostaso voisi olla toisenlaista. Mutta täällä omistajuus on urheilijalla, valmentajalla ja lajilla. Tässä tapauksessa huippu-urheiluyksikkö pystyy vähän auttamaan niitä prosesseja.
Suomi saavutti Pyeongchangissa mitaleja maastohiihdosta, jääkiekosta ja lumilautailusta. Samoista lajeista kuin Sotshissa 2014.
- Maastohiihdossa meillä on kilpailukykyiset resurssit. Hieno yhtälö. Jos tota saa jauhaa, tulevina vuosina se tuottaa vielä enemmän. Mutta meillä pitäisi olla paljon enemmän kuin maastohiihto ja jääkiekko, Kojonkoski sanoi.
Norjassa yhteiskunta myös tukee ja kannustaa urheilijoita enemmän.
- Norjassa heittäytyminen urheilijan maailmaan on paljon vetovoimaisempi. Yhteiskunnassa paljon tuetumpi mahdollisuus. Suomessa se on valitettavasti vielä riskisijoitus, Kojonkoski toteaa.