Norja saavutti Pyeongchangin olympiakisoista 39 ja Ruotsi 14 mitalia, kun Suomen mitalisaldo jäi kuuteen. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski painottaa, että Norjassa menestystä on valmisteltu kolmisenkymmentä vuotta, kun Suomessa huippu-urheilyksikkö aloitti toimintansa viitisen vuotta sitten.
- Mitä Norjassa on tapahtunut? Viimeisen kerran Suomi oli Norjaa parempi olympialaisissa 1988. Sen jälkeen Norjaan perustettiin Olympiatoppen-yksikkö. Se tarkoittaa toki Norjassa muitakin asioita, kuin urheilua, mutta asioiden tekeminen kestää todella pitkään, Kojonkoski sanoi.
Kojonkosken mukaan Suomessa valtio ei kuitenkaan omista urheilijoita.
- Jos me oltaisiin DDR:ssä, se tulostaso voisi olla toisenlaista. Mutta täällä omistajuus on urheilijalla, valmentajalla ja lajilla. Tässä tapauksessa huippu-urheiluyksikkö pystyy vähän auttamaan niitä prosesseja.
Suomi saavutti Pyeongchangissa mitaleja maastohiihdosta, jääkiekosta ja lumilautailusta. Samoista lajeista kuin Sotshissa 2014.
- Maastohiihdossa meillä on kilpailukykyiset resurssit. Hieno yhtälö. Jos tota saa jauhaa, tulevina vuosina se tuottaa vielä enemmän. Mutta meillä pitäisi olla paljon enemmän kuin maastohiihto ja jääkiekko, Kojonkoski sanoi.
Norjassa yhteiskunta myös tukee ja kannustaa urheilijoita enemmän.
- Norjassa heittäytyminen urheilijan maailmaan on paljon vetovoimaisempi. Yhteiskunnassa paljon tuetumpi mahdollisuus. Suomessa se on valitettavasti vielä riskisijoitus, Kojonkoski toteaa.
- Kun heittäydyt urheilijan polulle ja menet seuraavana päivänä maitokauppaan, niin mökin mummo kysyy, että mitä se oikeasti teet, kun urheilet? Me ollaan vielä siinä kulttuurivaiheessa, Kojonkoski jatkaa.
Suomessa ei ole edes pikaluisteluhallia. Mika Poutalan nelostila Pyeongchangissa 500 metrillä oli seurausta siitä, että Poutala harjoitteli Kanadassa.
- Merkittävä asia on olosuhdeasia. Jos katsotaan, että Mika Poutala vetää Norjan Håvard Lorentzenia vastaan pikaluistelussa. Poutalan pitää heittää elämä Calgaryyn ja Lorentzen vetää Norjassa maailman parhaalla valmennuksella ja asiantuntemuksella. Ja maailman parhaissa olosuhteissa. Tää on sitä urheilun realiteettia, toteaa Kojonkoski asetelmista.
Kojonkosken mukaan ei voi olettaa, että huippu-urheilun nykyresursseilla Suomi voisi kilpailla mitalimäärissä Norjan kanssa.
- Me voidaan huutaa lisää mitaleja, ja että oltaisiin niin kuin Norja. Mutta meidän pitäisi ottaa realismi käteen.