Nuorten metsien hoitoon varattua valtion tukirahaa jäi käyttämättä myös viime vuonna.
Niin sanottua Kemera-tukea oli varattu koko maassa yhteensä 57 miljoonaa euroa, josta kolmannes jäi käyttämättä.
Tärkeät, hiilinieluja kasvattavat hoito-työt jäivät tekemättä kymmenillä tuhansilla metsä-hehtaareilla. Edunvalvonnassa koetaan, että ilmapiiri metsien hoitoon on kääntynyt nopeasti haitalliseksi.
– Metsäkeskustelun yleinen tila on muuttunut voimakkaasta biotaloudesta nyt enemmän suojelun ja käytön rajoitukseen niin EU:ssa kuin kotimaassa, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
Muitakin syitä löytyy: Kemera-tuen nykyiset ehdot ovat monimutkaisia ja tuen saaminen edellyttää myös omarahoitusta, lisäksi työvoimapula rajoittaa raivaussahatöitä. Alan palveluyrittäjille ja neuvojille on tarjolla myös parempikatteisia töitä.
– On tilanteita, joissa metsätoimihenkilöt keskittyvät enemmän puukauppaan ja sitä Kemeraa markkinoidaan vähemmän, Tiirola toteaa.
Juuri nyt energiapuumarkkina on tulikuuma ja raaka-aineesta on pula. Nyt jos koskaan metsänhoitotuelle pitäisi olla kysyntää.
– Onhan se ristiriitaista ja tuntuu oudolta, mutta ns. hiljaisia maanomistajia on meillä maakunnassa ja Suomessa paljon, kommentoi Karjalan Metsä ja Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Janne Tahvanainen.