Meriklusterin merkitys Suomessa luultua suurempi

Metalliteollisuuden keskusliiton Meriteollisuusyhdistyksen koordinoima selvitys perustuu laajaan yrityskyselyyn sekä verohallinnon tietoihin. Meriklusteriin on laskettu mukaan varustamoiden ja telakoiden lisäksi myös muu merenkulkuun, meritekniseen teollisuuteen ja satamatoimintoihin liittyvä yritystoiminta sekä sitä tukevat julkisen sektorin toiminnot.

- Klusteri on toiminnallinen kokonaisuus, jossa satamat, varustamot ja telakat kytkeytyvät toisiinsa sekä suoraan että varsinkin alihankkijaverkostojen kautta. Jos jompikumpi tukijalka eli telakat tai varustamot häviää, siitä seuraa isoja vaikeuksia myös muille alan toimijoille, tutkimusta johtanut erikoistutkija Mikko Viitanen Turun yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskuksesta sanoo.

Viitasen mielestä alan tiiviiden sisäisten kytkentöjen ja muiden erityispiirteiden vuoksi myös julkisessa päätöksenteossa meriklusteria pitäisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena, ei esimerkiksi telakoita ja varustamoita erikseen. Samaa mieltä on tutkimushankkeen johtoryhmää vetänyt johtaja Mikko Niini Kvaerner Masa Yardsista, jonka mukaan selvityksellä haettiin nimenomaan vankkaa datapohjaa tulevan päätöksenteon pohjaksi.

Yrityksiä ympäri maata

Meriklusterin sisällä liikevaihto jakautuu siten, että laivanrakennus tuo siitä noin 1,5 miljardia, meriliikenne 2,1 miljardia, satamatoiminta vajaat 200 miljoonaa ja kaikkien sektorien sidosyritykset yhteensä noin 7,5 miljardia euroa.

Alan tiiviiden keskinäisten sidosten lisäksi pieni yllätys oli myös se, että meriklusterin piiriin lukeutuvaa yritystoimintaa löytyi lähes koko Suomesta pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Suurimmat keskittymät ovat luonnollisesti Helsingin, Turun ja Rauman alueilla sekä Ahvenanmaalla, mutta muuten meriklusterin yhteensä 2 881 yritystä jakautuvat peräti 224 kunnan alueelle.

Telakkateollisuus "yrityshautomo"

Viitanen huomauttaa, että telakkateollisuus on kautta aikojen toiminut "yrityshautomona", jonka panostus korkean teknologian tuotekehitykseen on poikinut myös aivan uutta yritystoimintaa. Meriklusterin yritykset tuottavat kansantalouteen myös tuntuvasti vientituloja.

Tutkijat ovat alustavasti laskeskelleet, kuinka paljon vero- ja muita tuloja valtio menettäisi, jos laivanrakennusteollisuus loppuisi Suomesta kokonaan. Summa näyttäisi asettuvan 320 miljoonan euron vaiheille, mutta tarkempi selvitys on vielä työn alla.

- Yhden noin 300 henkilöä työllistävän laivan ulosliputus Ruotsiin taas tuottaa Suomen valtiolle noin 4,5 miljoonan euron tulovajeen vuodessa, eikä tässä ole vielä edes otettu huomioon mahdollisia työttömyyskorvauksia, Viitanen huomauttaa.

Meriklusteriselvityksen lopullinen tutkimusraportti valmistuu kesäkuun puolivälissä.

(MTV3-STT)