Menestysreseptin tv:ssä luonut Anssi Räntilä on oppinut paljon kantapään kautta – näitä asioita uutuustuotteen lanseeraaminen vaatii

Räntilän mukaan Boltsin lanseeraus ei vaatinut Leivon leipomolta investointeja, joten koeajoja tuotteen linjastolla pystyttiin tekemään alusta asti aidoissa olosuhteissa.

– Täytyy antaa iso kiitos yhteistyökumppanillemme Korpelalle. Kaikki meni nappiin kerralla ja kaikki sitoutuivat yhteistyöhön. Honkajoen tehtaan päällikön kanssa meni kaikki uskomattoman sujuvasti, Räntilä kiittelee.

Menestystuotteeseen ollaan tyytyväisiä myös S-ryhmän puolella, kertoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Antti Oksa.

– Boltsi on erinomainen esimerkki siitä, että markkinassa oli noussut halu tutustua kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, Oksa sanoo.

Ennen tuotteen lanseerausta olemassa olevat kasvispyörykkävaihtoehdot olivat olleet myynnissä vuosikausia. Niiden myynti kasvoi tasaisesti, mutta ne eivät olleet hittituotteita.

– Boltsi mullisti koko kategorian. Markkinoille tuli kasvipohjainen pyörykkä, joka maistuu myös sekasyöjille vaihtoehtona lihapyöryköille. Se on usein ostettava arkinen tuote, jossa on kaikki hintaa myöten kohdallaan, Oksa hehkuttaa.

Mutkia matkassa

Suomalaisen menestysreseptin kolmannella kaudella (MTV, 2021) Räntilä pääsi jälleen finaaliin. Hän lanseerasi kilpailussa Kaurakas-pastan, jonka tie kauppoihin ei ollut yhtä tasainen kuin Boltsin.

– Kaurakkaan kohdalla paras lopputulos tuli reseptillä, jota ei vielä lanseeraukseen saatu käyttöön. Reseptiin tarvittavaa raaka-ainetta ei ollut mahdollista saada riittävästi vaaditussa aikataulussa, joten jouduimme tekemään reseptiikassa kompromissin korvaavan raaka-aineen varaan, Räntilä muistelee.

Kaurakas-pastan kohdalla vaikeuksia ilmeni myös pakkausmateriaalin saatavuuden kanssa, sillä kartonki oli tuolloin Suomesta loppunut.

– Kun kartonkia lopulta saatiin, oli hinta pilvissä. Pakkausmateriaalin kohdalla voi ilmetä ongelmia myös pitkien toimitusaikojen muodossa, Räntilä kertoo.

Oksan mukaan Kaurakkaan tapauksessa asiakkaan saama lisäarvo ei ollut täysin kirkas.

– Kaurasta tehty pasta voi olla jollekin uutinen, mutta moni voi myös ajatella, että eikö pastoja ole ennenkin kaurasta tehty, Oksa avaa.

Joskus odotus palkitaan. Vaikka alkuperäinen resepti ei raaka-ainepulan vuoksi ehtinyt lanseeraukseen, on asia nykyisin toisin. Kaurakas-pastaa on valmistettu heinäkuusta alkaen parhaaksi todetulla reseptillä.

Perusasiat kuntoon

Perustan on oltava kunnossa ennen kuin tuote lanseerataan markkinoille.

– Logistisen toimitusputken on oltava hallussa. Tuotteen on myös oltava jossakin mielessä parempi kuin olemassaolevat tuotteet, Oksa painottaa.

Logistisella toimitusputkella viitataan siihen, miten tuote valmistetaan ja mistä se kulkee kauppaan. Tuotetta pitää olla riittävä määrä ja on varmistettava riittävä valmistuskapasiteetti, tuoteturvallisuutta unohtamatta.

– Erottuakseen joukosta joidenkin tuotteen ominaisuuksien on oltava parhaita suhteessa vaihtoehtoihin. Juuri siihen Suomalaisen menestysreseptin kilpailijoita haastetaan – erottautuminen on avainasemassa maailmassa, jossa on jo nyt valtavasti tavaraa markkinoilla, Oksa kertoo.

On tehtävä markkinaselvitystä, kohderyhmäselvitystä ja erilaisia tarveselvitystä. Raaka-aineet ja reseptiikka on suunniteltava valmiiksi. Ennen tuotteen hinnoittelua kaikkien prosessin vaiheiden valmistuksesta pakkauslinjastolle on pelattava yhteen.

– Kaikkien prosessien on oltava käynnissä, että voi havaita ongelmakohdat, joita tuotantoon saattaa liittyä, Leivon Leipomolla pitkään työskennellyt Räntilä muistuttaa.

– On myös selvitettävä, kuka tuotetta myy. Myyntiin tarvitaan välikäsi – esimerkiksi S-ryhmä, joka myy tuotetta kuluttajille, Räntilä jatkaa.

Tuotekehityksen sudenkuopat

Sekä Räntilä että Oksa tietävät, että lanseerausprosessi pysähtyy useimmiten hinnoitteluun. Tarkemmin siihen, että tuotteen hinta asettuu liian korkealle.

– Tuote on muuten hyvä, mutta hintaero tuttuun tuotteeseen on niin iso, ettei se mene kaupaksi, Oksa selvittää.

– Tuotteen tulisi olla todella ylivoimainen, että kilpailijoita korkeamman hinnan voi perustella. Jos niin ei ole, on helppo tulla tulokseen, ettei lanseeraus kannata, Räntilä sanoo.

Muitakin yllätyksiä saattaa tulla. Räntilä on oppinut, että kilpailijoiden ajatuksia ei voi lukea. Toinen yritys saattaa lanseerata vastaavan tuotteen samoihin aikoihin.

– 30 vuotta sitten kehitimme Leivon Leipomolla luomuleipää. Lopulta kävi niin, että kilpailija toi markkinoille ison luomuleipävalikoiman, Räntilä muistelee nauraen.

Oksa muistuttaa, että utuustuotteen lanseeraamisessa ajoitus on yksi kriittisimmistä onnistumista määrittävistä tekijöistä.

– Joskus vain vuosi tai pari voi tehdä ratkaisevan eron epäonnistumisen ja hittilanseerauksen välillä. Markkinan kehitys, kuluttajien valmius ja halukkuus muuttuvat nousevien ilmiöiden mukana vauhdilla, Oksa sanoo.

Kaurakas-pastan lanseeraus opetti Räntilään pitämään jalat maassa.

– Oma realismini on lähentynyt ulkopuolisen maailman realiteetteja, Räntilä sanoo.

Kuinka hassuista pompuloista tulikin ruokahitti? ”Tavoitteemme eivät liity euroihin vaan innovointiin”