USA 2012. Ohjaus: Barry Sonnenfeld. Käsikirjoitus: Etan Cohen, Lowell Cunningham, David Koepp, Jeff Nathanson, Michael Soccio. Tuotanto: Laurie MacDonald, Walter F. Parkes. Kuvaus: Bill Pope. Leikkaus: Wayne Wahrman, Don Zimmerman. Pääosissa: Will Smith, Tommy Lee Jones, Josh Brolin, Emma Thompson, Jemaine Clement, Michael Stuhlbarg, Alice Eve. Kesto: 103 min.
Kesä on pelastettu! Tuliterä Men in Black 3 takaa, ettei aika käy pitkäksi sadesäälläkään.
Ensimmäinen Men in Black -elokuva valmistui jo vuonna 1997. Kovin moni konsepti ei enää tätä nykyä kestä viidentoista vuoden aikahyppyä, mutta ”miehet mustissa” sen kuin porskuttavat – kiitos Will Smithin ja Tommy Lee Jonesin.
Barry Sonnenfeld on ohjannut kaikki Lowell Cunninghamin Malibu Comics-sarjaan perustuvat alien-seikkailut. Yhden ja saman maestron kädenjälki myös näkyy läpeensä hyväntuulisten lopputulosten mainiona yhtenevyytenä. Elokuvat ovat yhtä aikaa sekä itsenäisiä teoksia että loogista jatkoa toinen toisilleen.
Men in Black 3 alkaa nykyhetkestä. Avaruusvankilastaan karannut tappajaelukka Boris (Jemaine Clement) haluaa tuhota paitsi maapallon myös agentti K:n (Jones), joka on aikoinaan iskenyt olion rautoihin.
Boris aikoo muuttaa menneisyyden, mikä pakottaa myös agentti J:n (Smith) matkaamaan ajassa taaksepäin vuoteen 1969 asti. Ja mikä mahtavan hauskasti kuvattu, New Yorkin Chrysler Buildingin huipulta lähtevä loikka se onkaan!
J tapaa kuulentoon valmistautuvassa Amerikassa K:n nuoremman version (Josh Brolin). Yhdessä kaksikko lähtee häikäilemättömän alien-murhaajan jäljille. Matkan varrella käydään muun muassa Andy Warholin legendaarisessa Factoryssa, jonka mallitytöistä (ja Andysta itsestään) paljastuu todella yllättäviä asioita.
Elokuvan varsinainen ilopilleri on aikamatkailusta kaiken ymmärtävä Griffin, jota ratkiriemukkaasti esittävä Michael Stuhlbarg osoittautuu todelliseksi koomisen ajoituksen mestariksi. Mainion pikkuroolin tekee myös modernin MiB-päämajan pomoa eli O:ta esittävä Emma Thompson.
Men in Black 3 on parasta popcorn-viihdettä aikoihin. Elokuva on huikean hauska ja toiminnantäyteinen olematta silti hetkeäkään yltiöväkivaltainen tai itsetarkoituksellisen vastenmielinen.
Monenkirjavat avaruusolennot ovat aina olleet keskeinen osa MiB-sarjan viehätystä, niin tälläkin kertaa: elokuvan örkkeihin on annosteltu juuri sopivissa määrin niin Haamujengi- kuin Alien-estetiikkaa.
Vaikka velikultainen läppä lentää kepeästi kautta linjan, onnistuu MiB 3 lataamaan loppukohtaukseensa myös pehmeämpiä sävyjä. Kohtaus antaa koskettavaa kaikupohjaa Smithin ja Jonesin roolihahmojen yrmeälle toveruudelle.
Teksti: Outi Heiskanen