Sanna Marin ja kokoomus laittoivat EU-eroa toivoneet perussuomalaiset lujille eduskunnassa – näin Purra vastasi

Pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin nosti eduskunnan kyselytunnilla esiin oppositiopuolue perussuomalaisten tavoitteen erota EU:sta. Marin viittasi perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran aiempaan vahvistukseen siitä, että perussuomalaisten vuoden 2019 EU-ohjelma on voimassa.

Asia nousi esiin Iltalehden keskusteluohjelmassa, ja Purra kommentoi asiaa myös Twitterissä.

Perussuomalaisten vuoden 2019 EU-ohjelmassa todetaan, että perussuomalaiset näkee pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena Suomen hallitun EU-eron.

Purran mukaan EU-ero ei ole missään nimessä ajankohtainen, koska suomalaiset eivät eroa kannata.

Marin otti perussuomalaisten EU-kannan esiin tilanteessa, jossa Purra oli esittänyt hänelle kysymyksen siitä, onko työvoiman saatavuusharkinta käytännössä enää voimassa.

– Teidän hallitusohjelmassanne sanotaan, että te haluatte huolehtia saatavuusharkinnasta, joka on siis voimassa siksi, että sillä suojellaan suomalaista työntekijää ja suomalaisia työmarkkinoita. Te olette kuitenkin käytännössä romuttaneet koko saatavuusharkinnan erilaisilla kokeiluilla, Purra sanoi.

Marin vastasi lyhyesti kannattavansa sitä, että Suomessa työmarkkinaosapuolet sopivat palkoista, työehdoista ja työelämän pelisäännöistä.

Pian tämän jälkeen Marin siirsi keskustelun perussuomalaisten EU-linjaan. Marin kertoi yllättyneensä siitä, että Purra sanoi "reilusti ääneen" sen, että perussuomalaiset tavoittelevat Suomen EU-eroa.

– En pidä tätä viisaana linjana. Näen, että EU on Suomelle paitsi tärkeä sisämarkkina niin erityisesti tässä geopoliittisessa tilanteessa meille myös äärettömän tärkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen viitekehys, Marin sanoi.

"Ei brittien tielle"

Myös oppositiopuolue kokoomus nosti esiin perussuomalaisten tavoitteen erota EU:sta.

Kokoomuksen Arto Satosen mukaan kokoomus ei halua katsoa peruutuspeiliin tai lähteä Britannian tielle.

– Britannia on eronnut Euroopan unionista, ja siellä on järkyttävä työvoimapula, kun EU-kansalaiset ovat lähteneet, Satoinen sanoi.

Satonen kysyi kyselytunnilla siitä, mitä hallitus on tehnyt työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi tällä kaudella.

Kysymykseen vastasi työministeri Tuula Haatainen (sd.).

–  Tämä hallitus, jos mikä, on tehnyt täyden muutoksen siihen, miten suhtaudumme työperäiseen maahanmuuttoon.

Haataisen mukaan hallituksen tavoitteena on, että kaikkien työntekijöitten osalta päästään kuukauden maksimimittaiseen työlupaprosessikäytäntöön.

–  Siellä on vielä paljon tehtävää, että se saavutetaan, mutta se ollaan ihan tuota pikaa saavuttamassa, kun muun muassa digitaalisysteemit saadaan.

Translaki keskustelutti

Perussuomalaiset kritisoi kyselytunnilla loppusuoralla olevaa translakia. Ritva Elomaa (ps.) kysyi, mitä tapahtuu, jos naisten tai tyttöjen urheilukilpailuihin osallistuu sukupuolensa korjannut kilpailija.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) vastasi kysymykseen, että poliitikot eivät päätä siitä, miten urheilukisoihin osallistutaan, vaan viime kädessä se on kisojen järjestäjän päätäntävallassa.

–  Ja näin ollen urheilun eri lajiliitot ovat ne, jotka tästä viime kädessä linjauksen tekevät, Honkonen sanoi.

Translain uudistuksen myötä laista poistuisi vaatimus sukupuolta korjaavan lisääntymiskyvyttömyydestä. Lisäksi ihminen voisi vaihtaa virallisen sukupuolimerkintänsä omalla ilmoituksella. Valiokunnassa tähän lisättiin kokoomuksen ajamana vuoden rajoitus edellisestä muutoksesta.

Esitys uudeksi translaiksi eteni eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnasta kokoomuksen tuella, koska valiokunnan kaikki kolme keskustalaista jäsentä äänestivät esitystä vastaan. Myös eduskunnan täysistunnossa voidaan kaivata kokoomuksen tukea, koska osa keskustan kansanedustajista voi äänestää lakia vastaan.