Marilyn ei unohdu

Marilyn Monroe ei ole päässyt unohtumaan missään vaiheessa, vaikka tähden kuolemasta tulee elokuussa kuluneeksi 40 vuotta. Nyt Marilyn tulee taas ryminällä. MTV3-kanavalla lähtevät huomenna liikkeelle Marilyn-lauantait, jotka kattavat seitsemän elokuvaa.

Joulumarkkinoille putkahti puolestaan Joyce Carol Oatesin tiiliskiviromaani Blondi, jossa fakta ja fiktio paiskaavat iloisesti kättä.

Marilyn Monroe esiintyi noin 30 elokuvassa. Monen mielestä parhaan roolinsa hän teki trillerissä Niagara, jota ei kuitenkaan MTV3:n lauantaisarjassa nähdä. MTV3:n Marilyn-filmit aloittaa Howard Hawksin ohjaama Rakas, minä nuorrun (Monkey Business, 1952), jossa Marilyn toilailee muun muassa Cary Grantin ja Ginger Rogersin vanavedessä sihteerikkö Lois Laurelina. Lisäksi mukana on ylivoimaisen hauskoja simpansseja.

Seuraavan lauantain Marilyn tujaus Kuinka miljonääri naidaan (How To Marry A Millionaire, 1953) esittelee kolme kaunotarta, Marilynin lisäksi Lauren Bacallin ja Betty Grablen. Marilynin esittämä naiivi Pola on ihastuttava, mutta onnettoman likinäköinen neito, joka ei millään ilveellä suostu heittäytymään rillipöllöksi. Ja kyllä taas hauskaa törmäilyä riittää.

Walter Langin ohjaama Rytmiä veressä (There's No Business Like Show Business, 1954) nähdään 16. helmikuuta. Se kertoo musikaalin keinoin Donahuen perheestä, jonka rivit syystäkin alkavat rakoilla.

Seuraavana lauantaina on vuorossa Billy Wilderin Kesäleski (Seven Year Itch), jossa Marilynin valkoisen mekot helmat hulmahtelivat maanalaisen ilmanvaihtoaukon ansiosta maailman kuuluisimmiksi. Mutta kukapa vaalean kaunottaren hameenhelman nostaa jos ei vaalea kaunotar itse. Bussipysäkki (Bus Stop, 1956) 2. maaliskuuta on hölmöhkö komedia masentavan typerästä lehmipojasta, joka kidnappaa Marilynin esittämän tanssityttö Cherien bussimatkalle Montanaan. Linja-autossa ompi tunnelmaa. Ja rodeossa myös, kuinkas muutenkaan.

Klassikkokomedia Piukat paikat (Some Like It Hot, 1959) turvautuu takuuvarmaan ja kyllästymiseen asti käytettyyn hauskutuskeinoon. Mikäpä huvittaisi enemmän kuin naisiksi pukeutuneet miehet, tällä kertaa Tony Curtis ja Jack Lemmon. Marilyn sentään esittää naiseksi pukeutunutta naista, Sugar Kanea, joka laulaa luikauttaa muun muassa ikivihreän I Wanna Be Loved By You. Tony Curtis hermostui kuvausten aikana oikuttelevaan tähti-Marilyniin perinpohjaisesti. Marilyn-sarjan päättää 4. toukokuuta Sopeutumattomat (Misfits, 1961). Se on Marilynin kirjailija-aviomiehen Arthur Millerin näytelmään perustuva draama, johon Miller räätälöi Roslyn Taberin osan Marilynille. Mukana menossa myös Clark Cable ja Montgomery Clift.

Blondi

Amerikkalainen Joyce Carol Oates on vallan merkillinen kirjailija. Hän venyy sujuvasti kauhuteemoista nyrkkeilyyn ja lastenkirjoista oopperalibrettoon. Yli 900-sivun tiiliskivessään Blondi (Otava) Oates kertoo Marilyn Monroen tarinan. Kauhua on tyrkyllä Blondissakin, mutta ei varsinaisia kummituksia tai herttaisia örkkejä, vaan suuren tähden arkipäivän painajaisia. Sekavassa mielentilassa 36-vuotiaana kuolleen tähden tarinassa fiktio ja fakta törmäävät tuttavallisissa merkeissä, mutta se on samalla kirjan ongelma. Koskaan ei voi tietää, mikä on totta ja mikä ei, vaikka tarinan päähenkilö todistettavasti tassutteli ilmielävänä telluksemme kamaralla. Eikä hänelle elämänsä aikana tapahtunut muuta kuin mitä tapahtui. Blondia onkin innostuneesti luonnehdittu muun muassa "ei-fiktiiviseksi romaaniksi".

-Blondissa on fiktiota, joten sen määritteleminen ei-fiktiiviseksi on harhaanjohtavaa. Jos haluaa tietää historiallisen totuuden Marilyn Monroesta, kannattaa tarttua yhteen lukuisista hänestä kirjoitetuista elämänkerroista. Minä hain kirjassani runollista totuutta Marilynista, Joyce Carol Oates pohdiskelee Internet-sivullaan.

Oates käy kirjassaan Hollywoodin filmimaailman hulluuden kimppuun, kuvailee Marilynin epäonnistuneita avioliittoja, kertoo Monroen lukuisista ja usein epätoivoisista miessuhteista, tähden mielisairaasta äidistä ja niin edelleen. Tarina on synkkä, melkein rivo.

-En suosittele kenellekään psykologisesti realistisen romaanin tekemistä historiallisesta henkilöstä, jonka väitetään tehneen itsemurhan. Se on turhan tuskallinen kirjoituskokemus, Joyce Carol Oates toteaa.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat