Makujen päivänä kitketään tupakanpolttoa – tupakkalobbaus silti yhä ovelampaa

Asenneilmapiiriä tupakointia kohtaan on pyritty Suomessa muokkaamaan useamman vuosikymmenen ajan ja lainsäädäntö on tiukentunut askel askeleelta. Makujen Päivän organisoiva Suomen ASH ry on tehnyt töitä tupakkatuotteiden käytön loppumiseksi vuodesta 1989.

Vastavoimat eivät kuitenkaan ole kampanjoinnista huolimatta luovuttamassa. Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan tänä vuonna vahvistetun EU:n tupakkadirektiivin kieltä saatiin 170 tupakkateollisuuden lobbaajan voimin laimennettua. Kieli voi jättää lain avoimemmaksi tulkinnalle.

– Teollisuushan pyrkii siihen, että näitä lakeja tulkitaan niin, että se antaa heille mahdollisimman suuren liikkumavaran ja laki vesittyy tavalla tai toisella. Direktiivi on otettava osaksi kunkin jäsenmaan lainsäädäntöä vuoteen 2016 mennessä ja aika näyttää, mitä hankalia kohtia sieltä löytyy, kertoo ASH ry:n toiminnanjohtaja Mervi Hara.

Tupakkateollisuuden kieltä direktiivissä

Oxfordin yliopiston tutkimuksessa direktiiviteksti analysoitiin automaattisesti poliittisia tekstejä purkavan ja koodaavan Wordscores-työkalun avulla. Samalla työkalulla purettiin myös valmistelussa mukana olleiden terveysjärjestöjen ja tupakkateollisuuden asiakirjoja ja verrattiin niiden kieltä alkuperäiseen ja lopulliseen tekstiin.

Tutkimuksen mukaan direktiivin ensiversiot vuonna 2010 käyttivät kieltä, joka oli sanamuotoilultaan neutraalia. Tekstissä oli sekä terveysjärjestöjen että tupakkateollisuuden ilmaisuja tasapuolisesti. Vuoteen 2013 mennessä kieli oli muuttunut 10 % tupakkateollisuuden kantoja mukailevammaksi.

– Tupakkateollisuus lobbasi erityisen vahvasti sähkösavukkeiden puolesta. Niissä ei ole varsinaisesti tupakkaa, vaan nikotiinia. Totta kai he haluavat uusia nikotiinituotteita markkinoille, koska nikotiini ylläpitää riippuvuutta. Sähkösavukkeiden nikotiinimäärät voivat olla huimia, Mervi Hara sanoo.

Tavoitteita jäi saavuttamatta

Terveysorganisaatioiden ajamia tavoitteita jäi vielä saavuttamatta uudessa tupakkadirektiivissä, vaikka tupakan sääntelyä tiukennettiinkin.

– Terveysvaroituksia ei saatu aivan niin suuriksi, kuin oli tavoitteena. Oli myös tarkoitus saada tupakka-askit logottomaksi ja sähkösavukkeet kiellettyä. Makuaineita ei kielletty kaikilta osin, eikä nuuskassa ollenkaan.

Nuuska on kielletty kaikissa jäsenmaissa paitsi Ruotsissa.

– Suomi oli ensimmäinen ja ainoa maa maailmassa, joka on asettanut lainsäädännössä tavoitteekseen tupakoinnin loppumisen vuoteen 2040 mennessä, Se ei tarkoita kieltolakia. Se tarkoittaa sitä, että tupakkaa on harvemmissa paikoissa saatavilla ja hinta on korkea, jolloin kynnys aloittaa tupakointi, on suurempi, Mervi Hara kertoo.

Kansainvälisesti Suomea sitoo sekä EU:n tupakkadirektiivi sekä WHO:n Kansainvälinen Tupakkasopimus. Kansallinen lainsäädäntö voi olla tiukempaa, kuin mitä sopimukset määrittelevät. Direktiivi asettaa vähimmäisvaatimuksen. Esimerkiksi tupakkatuotteiden markkinointi on osittain sallittua EU:n alueella, mutta kokonaan kiellettyä Suomessa.