"Makeisvero oli iloinen yllätys puskasta"

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) muistuttaa, että puolue teki vastaavan ehdotuksen jo kaksi vuotta sitten.

- Karkkien syöminen on lisääntynyt, 20 vuoden aikana jopa tuplaantunut. Verojen nostoa ehdotettiin nimenomaan kansanterveydellisin perustein, ja tottakai siinä on myös takana paljon kaivattujen verotulojen saaminen, Räsänen sanoo Huomenta Suomessa.

Räsänen sanoo, että herkuttelulla on oma osuutensa suomalaisten kasvavassa ylipainossa, josta taas seuraa muita terveydellisiä ongelmia. Räsänen painottaa, että ylipainon on arvioitu aiheuttavan jopa 300 miljoonan euron kustannukset vuosittain.

Niin ikään Huomenta Suomessa vieraillut kansanedustaja Jyrki Kasvi(vihr.) kannattaa makeisveron palauttamista.

- Tämä tuli melkeinpä yllätyksenä näissä budjettineuvotteluissa, saimme kuulla suunnitelmista kokouspaikalla. Hauskaa, että kerrankin tulee puskasta jotain näin mukavaa.

Kivennäisvedet hankala kysymys

Kasvi sanoo, että nyt käydyt budjettineuvottelut olivat verotuksen osalta harvinaisen luovat. Räsänenkin muistelee, että kristillisdemokraattien ehdottaessa kaksi vuotta sitten makeisveroa, puolueelle naureskeltiin.

- Silloin sanottiin, että kristilliset vaan karkkiveron kanssa operoi, mutta iloitsen siitä, että ajat ovat muuttuneet.

- Makeisvero sanana kuulostaa melko hassulta, mutta siitä saadaan 100 miljoonan potti ja kansanterveydellisesti iso kysymys, painottaa Kasvi.

Räsäsen mielestä makeiset on selkeä kokonaisuus, joka rakentuu makeuden ympärille. Hänen mukaansa niiden verottaminen on helppoa, mutta sen sijaan virvoitusjuomissa on sokerijuomien lisäksi terveellisiäkin vaihtoehtoja, esimerkiksi kivennäisvedet.

- Mielestäni olisi viisasta, jos nämä tuotteet pystyttäisiin irrottamaan pois, jotta niihin ei kohdistuisi tätä veroa. tämän haasteen heitänkin hallitukselle pohdittavaksi. Tosin myös pelkkä keskustelu, jota makeis- ja virvoitusjuomaveron ympärillä on käyty, on signaali väestölle.

Juomissa muitakin haittoja kuin sokeri

Räsänen antaa esimerkiksi sen, että 0,5 litran pullossa limua on jopa 17 palaa sokeria. Hän ihmetteekin, kuka vanhempi antaisi lapsensa syödä tämän verran sokeria kerralla. Silti limun juominen sallitaan vaikka välipalana.

Vaikka juomissa on nykyään paljon myös sokerittomia vaihtoehtoja, haluavat molemmat kansanedustajat muistuttaa myös muista terveyshaitoista. Makeutus- ja lisäaineet eivät ole välttämättä sokeria terveellisempiä, ja lisäksi hiilihapolliset juomat vahingoittavat hampaita suurissa määrissä juotuna.

- Esimerkiksi mehuteollisuudessa on pieniä tuottajia, jotka ovat riskivyöhykkeessä. Toivon, että pystyisimme löytämään sellainen verotekninen ratkaisu, josta EU ei tule päälle.

Katso kansanedustajien Päivi Räsänen ja Jyrki Kasvi haastattelu (Huomenta Suomi 1.9.2009)