Video: Tältä näyttivät Rosettan viimeiset hetket – törmäys komeettaan näytettiin suorana

MTV Uutiset näytti Rosettan viimeisen matkan suorana. Lähetys alkoi klo 13.45 ja laskeutuminen tapahtui klo 14 jälkeen. Tallenne on katsottavissa yllä olevassa ikkunassa.

Venäläiset löysivät 67P/Tšurjumo -Gerasimenko -komeetan vuonna 1969. Komeetan kiertoaika auringon ympäri on liki 6,5 vuotta.

Euroopan avaruusjärjestö lähetti rekka-auton kokoisen Rosetta luotaimen tutkimaan komeetta jo vuosikymmen sitten. Se pääsi perille 2014.  

Philaen ensikosketus

Rosettan kiertäessä komeetan jäätynyttä ydintä, pinnalle lähetettiin pieni Philae-laskeutuja. Sen ensikosketus komeettaan tapahtui marraskuussa 2014.

Philae on tehnyt kohteestaan kaikkien aikojen tarkimpia tutkimuksia ja välittänyt tietoja maahan. Mutta aivan suunnitellusti kaikki ei mennyt.

Philae nimittäin ”pomppi” komeetan pinnalla parin tunnin sisällä liki kilometrin matkan. Ennen lopullista laskeutumista se pompahti vielä kerran useammiksi minuuteiksi ylös komeetalta.

Pomppiminen johtui siitä että harppuunat, joiden piti ankkuroida Philae komeetan pintaan, eivät toimineet.  Laskeutuminen onnistui kuitenkin lopulta ja laskeutuja on saanut tehtyä valtaosan mittauksista ja lähettämään tiedot maahan, ennen kuin sen energia kului loppuun.

Philae havahtui toimintaan vielä kerran viime vuoden kesäkuussa. Yhteys laskeutujaan katkaistiin lopullisesti  heinäkuussa. Pieni laskeutuja oli suorittanut tehtävänsä.

Aika luopua emoalus Rosettasta

Luotaimen laitteisto on riippuvainen sen läheisyydestä aurinkoon. Nyt kun komeetta on matkalla poispäin energialähteestä, myös luotaimen laitteisto hiipuu hiljalleen.

Luotaimella on kuitenkin tärkeä viimeinen tehtävä. Se lentää komeettaa ympäröivän kaasu- ja pölypilven läpi ja tekee koko lennon ajan havaintoja matkasta, aivan lähestymisen viime hetkiin.

20 kilometrin korkeudesta alkavan lähestymisen aikana Rosetta kerää ja analysoi hiukkasia reaaliajassa. Kuva saapuu maahan 40 minuutin viiveellä.

Rosetta on lentänyt lähellä komeetan pintaa aiemminkin, mutta nyt se saa käskyn lentää suoraan päin aluetta nimeltä Ma´at, joka on yksi komeetan aktiivisimmista alueista.

Siellä sijaitsevan aukon reunalla uskotaan olevan komeetan perusrakennusainetta, joka on peräisin Aurinkokunnan alkuajoilta.

Tutkittavaa vuosiksi

Tutkijat toivovat, että pöly ei aiheuttaisi ongelmia matkan aikana ja että luotain laskeutuisi komeetan pinnalle ilman suurta törmäystä.

Vaikka luotain kulkee vain kävelyvauhtia, saattaa laskeutuminen vaurioittaa sitä ja signaali sammua toivottua aiemmin. 

Rosettan mukana komeetan pinnalle päätyy myös suomalaista osaamista. Ilmatieteen laitos ja Patria ovat olleet mukana luotainprojektissa.

Vaikka Rosetta ja sen pieni matkalainen Philae ovat pian ikuisella avaruuslennolla, niiden lähettämää tietoa riittää analysoitavaksi vielä pitkälle tulevaisuuteen.