Pääministeri Sanna Marin (sd.) oli Politiikan toimittajat ry:n tentattavana tänään. Keskustelun pääaiheina olivat Ukrainan sota sekä Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden edistäminen. Näin pääministeri kertoi ajankohtaista teemoista
Nato-jäsenyyteen haetaan konsensusta
Marin pitää tärkeänä, että puolueille annetaan aikaa muodostaa Nato-kantoja ja käydä sisäistä keskustelua. Marin uskoo, että kevään aikana keskustelut saadaan käytyä.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
– Nyt ollaan sellaisessa vaiheessa, että pyritään muodostamaan konsensusta, pääministeri toteaa.
Marin ei halua ennakoida, mikä on lopputulema.
Nato-konsensus ei tarkoita Marinin mukaan yksimielisyyttä mahdollisessa äänestyksessä. Puolueilla on erilaisia näkemyksiä ja se pitää hyväksyä. Marinin mukaan on kuitenkin tärkeätä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta haetaan laajaa yhteisymmärrystä, mutta se ei tarkoita yksimielistä äänestystä.
Marin sanoo, että se päivä voi tulla, jolloin hän kertoo oman Nato-kantansa, mutta hän ei halua lukita kantaansa ennen huolellista analyysiä. On katsottava, mikä on Suomelle viisain ratkaisu.
Pääministerin mukaan mahdolliseen Nato-kansanäänestykseen ei ole vielä kantaa eikä siitä ole laajasti keskusteltu. Marin sanoo Suomen harkitsevan itse, hakeeko se Nato-jäsenyyttä. Yhtenä elementtinä on yhteistyö Ruotsin kanssa. Myös huoltovarmuuden saralla Pohjoismaiden kanssa tiivistetään yhteistyötä. Myös EU:lla on oma roolinsa.
EU:n yhteisen puolustuksen osalta käydään EU:ssa keskustelua. Naton lisäksi puhutaan eurooppalaisen puolustuksen vahvistamisesta. Tämä ei ole Marinin mukaan Naton kanssa päällekkäistä toimintaa. Kyse on Lissabonin sopimuksen 42.7. -pykälästä, jonka "turvatakuista" ei ole selvää tulkintaa. Pääministeri sanoo, että hän on itse tulkinnan kanssa yhä varovainen.
Ukrainan aseavun kanssa tasapainoiluun Marinilla ei ole suoraa vastausta. On arvioitava riskiä eskalaatioon, Marin sanoo. Laajempi sota Venäjän kanssa halutaan välttää.
Puolustuksen osalta Suomi tiivistää yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden kanssa.
Marin korostaa, että on katsottava myös Ukrainan tilannetta ja sitä, miten sota voidaan lopettaa. Suomen Nato-kysymys herättää mielenkiintoa ja Marin sanoo ymmärtävänsä sen, mutta sanoo maailmalla olevan nyt Ukrainan tilanne päällimmäisenä mielessä.
Eri päätöksillä on omat vaikutuksensa ja ne Marinin mukaan arvioidaan.
– Mikään ratkaisu ei ole helppo ja hyvä, vaan niihin liittyy vaikeita ulottuvuuksia, hän toteaa.
Itä-Suomessa havaituista signaalihäiriöistä ei ole pääministerillä tietoa. Venäjän mahdollista osuutta ei Marinin mukaan piiloteltaisi.
Satoja miljoonia puolustus- ja energiamenoja
Menokehykset eivät Marinin mukaan sovellu tähän tilanteeseen kokonaisuutena. Muita menoja ei kasvateta, mutta kriisin vaikutukset ovat niin mittavia, että lisämenoja tarvitaan puolustus- ja energiainvestointeihin.
Puolustus- ja energiainvestointeihin menee Marinin mukaan satoja miljoonia euroja. Myös valtionyhtiöiden pärjäämistä on katsottava.
Hallitus aikoo pitää kiinni aiemmin sopimastaan 370 miljoonan euron menoleikkauksesta.
Marinin mukaan on katsottava maatalouden alkutuotannon pärjäämistä ja ruoan hintaa. Pääministeri ei halua sulkea mitään palikoita ulos pöydältä, miten energian kallista hintaa voidaan kompensoida. Haetaan tässä ja nyt vaikuttavia keinoja..
Väestönsuojien osalta sisäministeriö katsoo, miten niiden kuntoa pitää mahdollisesti parantaa.
Verojen kiristämisestä ei ole puhuttu. Pääministerin mukaan on katsottava ne finanssipolitiikan välineet, joilla muutoksesta selvitetään.
EU:n uusi, yhteinen velka on ollut esillä puolustus- ja energiainvestointeihin. Marinin mukaan vielä ei ole tällaista esitystä komissiolta tullut. Pääministeri ennakoi, että kaikki ne välineet , joilla maat auttavat itseään, ovat Suomen kannalta hyviä. Esimerkiksi maiden omat lainat. Yhteiset velkamenettelyt ovat Marinin mukaan huonompia Suomen näkökulmasta ja niihin suhtaudutaan kriittisesti.
Marinin mukaan Euroopan olisi tärkeätä päästä niin nopeasti kuin mahdollista irti venäläisestä fossiilisesta energiasta. Suomi on tukenut voimakkaita pakotteita ja tukee myös swift-pakotteiden laajentamista.
Turvetta ja hiilineutraaliutta
Marin painottaa, että hallitus pitää kiinni hiilineutraaliustavoitteista. Liikenne- ja lämmitys ovat olleet haasteellisia sektoreita. Hallituksen ilmastoneuvottelut ovat yhä käynnissä.
Esimerkiksi varmuusvarastoja täydennetään kuitenkin myös turpeen osalta.
Turpeen käyttö voi saada lisäaikaa, kun Venäjältä tuodusta hakkeesta luovutaan.
– Lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi tänä vuonna varmistetaan kotimaisen polttoaineen saatavuus, Marin sanoo.
Muun muassa huoltovarmuus, energian ja ruoan saanti ovat hyvin tärkeitä kysymyksiä nyt hallitukselle. Hallitus tekee eduskunnalle selonteon, joka keskittyy muun muassa huoltovarmuuteen ja muihin turvallisuustekijöihin.
Hallituksen pöydällä on muitakin asioita. Julkisen puolen palkkaneuvottelut ovat yksi huolenaihe. Marin toivoo osapuolien pääsevän nopeasti sopuun. Synkkiä pilviä ei tarvita nyt lisää, Marin sanoo. Esimerkiksi hoitajajärjestöt Tehy ja Super ovat antaneet lakkovaroituksen.