SAK:n ylin päättävä elin on koolla ensimmäisen kerran liittojen kerrottua julkisuuteen kymmenen prosentin palkankorotustavoitteistaan.
SAK odottaa työnantajaleirin kertovan, mikä sen mielestä olisi kohtuullinen palkankorotustaso. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että niin kauan kuin tätä lukua ei kuulu, on työnantajapuolen turha yrittää mustamaalata ay-liikkeen vaatimusta absurdiksi.
– Kymmenen prosenttia tai 250 euroa kahdelle vuodelle voi äkkiseltään kuulostaa kovalta palkkatavoitteelta, mutta absurdi tai kohtuuton se ei missään mielessä ole, Eloranta sanoi puhuessaan SAK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä.
Seitsemän SAK:laista liittoa julkisti hiljattain oman palkankorotustavoitteensa tulevalle sopimuskaudelle. Ensimmäisen vuoden korotus on tavoitteen mukaan 6 prosenttia tai 150 euroa ja toisen vuoden korotus on 4 prosenttia tai 100 euroa.
Työnantajien edustajat ovat pöyristyneet SAK:n palkankorotusvaatimuksista.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan SAK:n kymmenen prosentin palkankorotustavoitteet "eivät ole tästä maailmasta".
Eloranta sanoi, että SAK tavoittelee työmarkkinakierroksella parasta mahdollista lopputulosta ja niin, että sen saavuttavat kaikki SAK:laiset liitot ja jäsenet.
– Liittojen tavoitteiden saavuttamista edistetään yhdessä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Ja kaikki SAK:laiset tukevat toinen toisiaan, jotta jokainen vuorollaan saavuttaa tavoitteensa.
Eloranta ihmettelee puheessaan, miten työnantajaliittojen koordinaatio on työnantajapuolen silmissä hyvä asia, mutta palkansaajien paha.
– Työantajaleirissä pidetään kohtuuttomana myös sitä, että seitsemän ammattiliittoa esiintyy rinta rinnan palkkatavoitteen takana. Tällainen koordinaatio on kuulemma tupotuulahdus, mutta samaa ummehtunutta ilmaa on hengitetty Etelärannan käytävillä jo kolmen liittokierroksen ajan, kun EK on koordinoinut teräksenlujasti jäsenliittojensa työehtoratkaisuja, Eloranta sanoi.
Haussa ostovoimaratkaisu
Eloranta nosti esiin, miten työnantajaleiristä on valiteltu huonoa taloustilannetta ja perusteltu, että palkankorotukset voivat heikentää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja työllisyyttä.
– Sivuhuomiona tähän on todettava, että työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina julkaiseman selvityksen mukaan työllisyystilannetta heikentävät Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimet, säästöt, leikkaukset ja veronkorotukset.
Eloranta sanoi suoraan, että tällä kierroksella SAK:n liitoille on tärkeämpää palkansaajien ostovoiman kohentaminen kuin yritysten kilpailukyky. Palkansaajaliitot ovat hänen mukaansa tehneet monta palkkakierrosta yritysten kilpailukykyratkaisuja, mutta nyt ne ovat tekemässä palkansaajien ostovoimaratkaisua.
– Se ei ole absurdia, eikä irti reaalimaailmasta.
SAK on arvioinut eri ennusteiden perusteella, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky pysyisi nykyisellä tasolla, jos palkankorotukset olisivat ensi vuodelle noin 4 prosenttia plus miinus puoli prosenttia. Kuuden prosentin korotukset saattavat siten jonkin verran kilpailukykyä heikentää.
– Toteutuessaan SAK:n liittojen tavoittelemat palkankorotukset palauttaisivat Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn suunnilleen tasolle, jolla se oli ennen koronapandemiaa ja inflaatiokriisiä. Ei siis todellakaan romuttaisi tai vaarallisesti uhkaisi Suomen kilpailukykyä.