Ylinopeussakkojen välttely on innoittanut autoilijoita keksimään erilaisia teorioita poliisin nopeusvalvontakameroiden käyttäytymisestä. Liikenteen valvonnan tiedottaja Jussi Pohjonen Liikkuvasta poliisista kertoo, pitävätkö urbaanilegendat paikkaansa.
1. Jos ajaa aurinkolippa alhaalla, valvontakamera ei saa kuvaa kuljettajan kasvoista.
– Pelkästään kuljettajan kasvojen perusteella ei seuraamuksia määritellä. Se, mikä ratkaisee, on auton rekisterinnumero ja sen perusteella selvitetään auton omistaja. Pelkkä aurinkolipan alas kääntäminen ei pelasta rangaistukselta, Pohjonen sanoo.
2. Jos sumuttaa rekisterikilpeen hiuslakkaa, syntyy heijastus, jonka seurauksena kamera ei saa selkeää kuvaa.
– Tämä on selkeä urbaanilegenda. Muun muassa Ruotsissa myydään jotakin tuotetta, jonka pitäisi aiheuttaa heijastava kalvo. Saattaa olla, että sillä on jonkinlaista vaikutusta on heidän paikallisiin kameroihinsa, mutta Suomessa tämä aine ei toimi, sillä kamerajärjestelmä on erilainen. Suomalaisissa kameroissa käytetään tekniikkaa, joka tunnistaa rekisterikilven heijastuksen läpi. Tietysti jos rekisterikilvet maalaa ihan umpeen mustalla maalilla, silloin kamera ei pysy lukemaan sitä.
3. Jos ajaa yli 300 kilometrin tuntivauhtia, niin kamera ei ehdi ottaa kuvaa.
– Tätäpä en tiedä, enkä tiedä, onko kukaan koskaan kokeillut sitä. Veikkaisin kyllä, että kamera siihen ehtii. Kamera reagoi ajettuun matkaan ja siihen käytettyyn aikaan, ja ottaa kuvan sen perusteella. Pitäisiköhän mennä ääntä nopeammin, jotta kamera ei kerkeäisi mukaan?
4. Ulkosuomalaisilla kilvillä ei saa sakkoa, vaikka kuva otettaisiinkin.
– On teoriassa mahdollista, että ulkomaalaisilla kilvillä ajavan sakkoja lähdetään perimään, mutta käytännössä se on harvinaista. Eli sakot ovat ulkosuomalaisilla kilvillä epätodennäköisemmät. Toisin päin tämä homma tosin ei toimi. Ulkomailla ajettuja tolppakamerasakkoja on peritty myöhemmin Suomesta. Jotkut maat ovat hyvinkin innokkaita perimään niitä takautuvasti.
5. Kamera ottaa kuvan aina, kun tietty määrä autoja on ajanut ohi.
– Tämä on urbaanilegenda. Joskus väitetään, että joka kolmassadas auto, joka viidessadas auto tai joka tuhannes auto kuvataan, mutta se ei pidä paikkaansa. Kyllä kamera kuvaa vaikka joka auton, jos ne ajavat ylinopeutta.Liikennetiheydellä ja kameran toimivuudella ei ole merkitystä. Ainoastaan ne, jotka rikkovat sääntöjä, kuvataan, ei ketään muuta.
Pohjonen ei ihmettele, että nopeusvalvontakameroihin liittyy näin monia urbaanilegendoja.
– Näitähän löytyy jokaiselta elämänalueelta. Liikenne on yleinen ja mieluisa keskustelunaihe, joten se on omiaan lisäämään tällaisia huoltoaseman baareissa kerrottuja tarinoita, Pohjonen sanoo.
Kaaharit huolissaan: Narauttaako valvontakamera myös salasuhteesta?
Odotettavissa suuret juhannusruuhkat – Vältä näitä matkustusaikoja
Miten toimii maltaita maksava nopeusvalvontakamera?
Navigaattori kertoo yhä useammin kameratolpasta reitin sijaan