Lentoasemalle pääsee heinäkuussa vihdoin junalla – suunniteltu yli 40 vuotta

Tähän asti liikenne on kulkenut pyörillä - joko busseilla tai henkilöautoilla kehäteitä pitkin. Yhteys helpottaa siis myös työmatkaliikennettä. Junien on tarkoitus kulkea ruuhka-aikoina 10 minuutin välein kumpaankin suuntaan ja pysähtyä kaikilla asemilla.

Kehärata avaa myös raideyhteyden lentokentän ja Helsingin keskustan välille. Vaihto junasta toiseen voi tapahtua Tikkurilassa. Tikkurilassa lentokenttäjunaan voivat jatkossa vaihtaa myös pohjoisesta junalla tulevat lentomatkustajat.

Matkustajamäärän uskotaan nousevan radalla jopa 400 000:een vuorokaudessa.

Radan merkityksen katsotaan ulottuvan laajemmalle kuin vain pääkaupunkiseudulle, kertoo Helsinki-Vantaan -lentoasemajohtaja Ville Haapasaari.

– Tämä avaa eri kuljetusmuotojen välille tämmöisen matkaketjujen kehittämismahdollisuuden. Liian pitkään Suomessa on katsottu eri liikennemuotoja omina sektoreinaan.

Kehärata avaa yhteydet paitsi Helsingin keskustaan ja Tikkurilan kautta vaihtamalla koko Suomeen, mutta myös Allegrolla Venäjälle. Tämä taas mahdollistaa esimerkiksi lento- ja junalippujen myymisen samassa paketissa. Tästä ovat jo Finnair ja VR ottaneet ensi askelia.

Helsinki-Vantaa lähemmäs kansainvälistä tasoa

Suomi on ollut harvinainen pääkaupunki Euroopassa siinä suhteessa, ettei sen lentokentälle ole päässyt raiteita pitkin. Haapasaari korostaakin, että raideyhteys nostaa nimenomaan lentokentän palvelutasoa.

– Meillä on kattavat lentoyhteydet täällä Suomen kokoon nähden, mutta maaliikennepuolella me ollaan oltu bussien, taksien ja  yksityisautojen varassa. Jos mietitään kansainvälistä kilpailua, meidän kilpailevia lentoasemia Euroopan pääkaupunkien yhteydessä niin toimiva junayhteys on perusolettama. Nyt päästään samalle viivalle heidän kanssaan.

Liikennevirasto

Tältä arkkitehtikuvan mukaan Helsinki-Vantaan juna-asema näyttää valmiina.

Haapasaari visioi ratayhteyden jopa muuttavan lentoaseman luonnetta.

– Nyt tänne tullaan töihin ja jos lähdetään matkalle, mutta uskon, että Kehärata avaa asemaa niin, että tänne tullaan myös poikkeamaan. Me ollaan nytkin jo mietitty tätä kaupallista tarjontaa – meillähän on täällä jo Alkoa, apteekkia, Alepaa ja Suomen ensimmäinen Starbucks avattiin täällä. Nyt ollaan rakentamassa uutta ravintolatarjontaa pitkälti Kehärataan liittyen. Minä uskon, että tässä on kysyntää myös niillä, jotka ei matkusta minnekään.  Jatkossa täytyy miettiä miten paljon sitä kysyntää on – ei nyt ihan ehkä isoa kauppakeskusta kuitenkaan.

Vantaa laskee saavansa rahansa takaisin

Vantaa maksaa radan rakentamiskustannuksista kolmanneksen.

Apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen laskee kuitenkin, että kaupunkiin syntyy tulevaisuudessa uusia asuin- ja työpaikka-alueita hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Jo nyt vetovoima on näkynyt mm. Kivistössä, jonne rakentuu lähivuosina 30 000 asukaan alue.

– Asuntokauppa on käynyt erittäin vilkkaasti ja meille valmistui viime vuonna ennätysmäisen paljon asuntoja eli yli 2000 asuntoa. Rakennuslupia myönnettiin noin 3000 asunnolle - normaalivauhti on ollut noin 1 600 asuntoa vuodessa. Rakennuslupien määrä ennakoi, että asuntotuotanto jatkuu vilkkaana tänä ja ensikin vuonna. 

– Me aiotaan kaavoittaa hyvin tehokkaasti nämä Kehäradan uudet asemanseudut ja tämä tulee olemaan kerrostalotuotantoa. Sitten myöskin työpaikkarakentaminen Aviapoliksessa ja myös Vehkalassa tulee kiihtymään.

Työpaikkoja uskotaan puolestaan syntyvän Aviapolikseen noin 50 000 ihmisellä ja Vehkalassa potentiaalia on 25 000 työpaikalle.

Vantaa laskee, että urakka maksaa hyvinkin itsensä takaisin.

– Meillä on omaa maata näitten asemien alueilla ja tietenkin maanmyyntituloja saamme näistä tonteista. Ja sitten tietenkin saamme hyviä työpaikkoja ja myös hyviä asukkaita, jotka maksaa veroja Vantaan kaupungille.

Ensimmäiset suunnitelmat kehäradasta piirrettiin jo vuonna 1972. Vantaan yleiskaavaan se ilmestyi 1983. Jos ei radan suunnittelun vaiheista muuta muista, niin ehkä nimi "Marja-rata" herättää jotain muistoja.