Suomen liikennejärjestelmää mullistetaan lähivuosikymmeninä kolmella suurella raidehankkeella. Liikenneministeri Timo Harakka (sd.) kertoi MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa, miksi tunnin juna Turkuun, Suomi-rata Tampereelle sekä itärata Porvoon kautta Kouvolaan ovat välttämättömiä Suomelle tulevaisuudessa niiden saamasta kritiikistä huolimatta.
Hankkeita on kritisoitu erityisesti siksi, että miljardikustannuksilla saavutetaan aikatauluissa ajallisesti vain pieni hyöty, Turun-reitin kohdalla puhutaan alle puolesta tunnista.
– Olennaista ei ole, kuinka nopeasti Turusta ja Tampereelta pääsee Helsinkiin ja takaisin, vaan se, kuinka laaja työssäkäyntialue voi olla hyvien yhteyksien varrella. Opettajapariskunta, jonka asuminen Helsingissä olisi kallista, voisi asua Salossa omakotitalossa, mutta silti olisi pääkaupunkiseudulle olisi muutaman kymmenen minuutin työmatka, Harakka selventää.
Kaikille kolmelle ratahankkeelle on perustettu omat yhtiönsä, joissa valtion on osakkaana 51 prosentin osuudella ja ratojen varrella olevat kaupungit 49 prosentin osuudella.
Tampereen rataan on esillä kaksi vaihtoehtoa: Nykyistä Riihimäen-Hämeenlinnan-rataa hyödyntävä tai kokonaan uusi luotisuora rata Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Jälkimmäinen olisi luonnollisesti nopeampi, mutta kalliimpi ja työläämpi.
– Silloin nousevat esille kaavakysymykset ja pakkolunastukset, maanomistukset. Mutta ei ole linjattu, miten lentokentältä mentäisiin Tampereelle. Molemmat vaihtoehdot ovat tasaveroisia, Harakka jatkaa.
Uusimpana hankeyhtiönä aloitti tänä vuonna niin sanotun itäradan projekti. Mutta miksi hallitus olisi syytämässä miljarditolkulla rahaa uudelle raideyhteydelle Porvooseen ja Kouvolaan?
– Hallitusneuvotteluissa on sovittu, että kaikkia ilmansuuntia kohdellaan tasaveroisesti. Ja kun on saatu länteen ja pohjoiseen menevän radan suunnittelu käyntiin, myös Joensuusta ja Kuopiosta tulee päästä junalla lentokentälle ja Helsinkiin nopeasti.
Harakka korostaa, että rataverkoston rakentamiseen on vielä vuosia ellei vuosikymmeniä aikaa. 2020-luku voi solahtaa pelkän suunnittelun parissa. Siksi ratahankkeiden kohdalla on uskallettava nähdä kauemmas kuin muutaman vuoden tai hallituskauden päähän. Eikä siksi Harakan mukaan voida vielä arvioida hankkeen kustannussuhdetta.
– Nämä ovat isoja, koko liikennejärjestelmää muuttavia hankkeita, niin on tosi vaikeaa etukäteen nähdä, minne tarkalleen teollisuus ja elinkeinot, kuljetukset, työpaikka-alueet siirtyvät – minne syntyy uusia kaupungiosia tai jopa kaupunkeja.
Ratahankkeet ovat Harakan mielestä nykyiseltä hallitukselta selvä signaali puhtaan ja ilmastoystävällisen liikennöinnin painottamisesta koko Suomeen, ei vain nykyisten kasvukeskusten ympärille.