Lastenlääkäri vastaa: Suojelenko lastani liikaa?

Lapsia pitää suojella, mutta ei liikaa. Näin "hyvän vanhemmuuden" kiteyttää lastentautien erikoislääkäri Erik Qvist Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätistä.

Qvistin mukaan yhteiskunnan säädökset esimerkiksi leikkipaikkojen turvallisuudesta ovat parantaneet tapaturmatilastoja sekä ohjanneet ihmisten ajatuksia varovaisuuden suuntaan.

– Samalla kuitenkin muun muassa tavallinen pihaleikki on vähentynyt. Lapset harrastavat paljon, mutta se on enemmän ohjattua liikuntaa. Vapaa leikki ulkona on kuitenkin tärkeää lapsen kehityksen kannalta, Qvist toteaa.

Hänen mukaansa jokainen lapsi ansaitsee mahdollisuuden olla ulkona ja leikkiä.

Qvist kehottaa miettimään omaa suhtautumista lapsen tekemiseen sen mukaan, mitä valtaosa vanhemmista sallisi lapsensa tehdä.

– Jos vanhemman käyttäytyminen poikkeaa valtaryhmästä paljon niin, ettei mitään sallita ja lasta kannetaan aina paikasta toiseen, on kyse ylisuojelevuudesta. Tällainen saattaa vähentää lapsen kiinnostusta maailmaan ja hidastaa kehitystä.

–Toisaalta taas sekin, että poikkeaa toiseen äärisuuntaan eli sallii kaiken vaarallisuuteen saakka, on huono asia, Qvist lisää.

Täytyykö kaikki kuhmut käydä tarkistuttamassa?

Vanhempien ylisuojelevuus ei kuitenkaan varsinaisesti näy vastaanotoilla.

Qvistin mukaan vanhemmat saattavat tulla näyttämään kompuroinutta lastaan herkemmin lääkärille kuin aikaisemmin, mutta kyse on myös terveyspalveluiden saatavuuden paranemisesta.

Lääkärin mukaan vanhempien kannattaa muistaa maalaisjärki myös turvavälineiden hankinnoissa. Qvist ei tyrmää esimerkiksi konttauskypärän käyttöä.

– Sitä käytetään lääketieteellisesti erityisryhmille eli sellaisille lapsille, joille liikkuminen on hankalaa. He aidosti kaatuvan niin, että voivat lyödä päänsä pahasti. Sanoisin, että terveellä, kävelemään oppivalla lapsella sen käyttö on kuitenkin aika marginaalista.

Lastenlääkäri ymmärtää kypärän houkutuksen kävelemään oppivalla lapsella - kaatumisen ja kuhmut voivat näyttää pahalta.

– Tiedetään kuitenkin, että pieni lapsi on joustava. Harvoin tavallisessa kävelyyn oppimisessa ja maan tasolla liikkuessa saa vakavampaa vammaa aikaiseksi. Kuhmusta paranee eikä sille voi lääkärikään paljon tehdä.

Sen sijaan vammat, jotka tulevat esimerkiksi korkealta putoamisen seurauksena, voivat vaatia lääkärikäyntiä.

– Vanhemman on tärkeää arvioida onko lapsi saattanut murtaa kätensä tai jalkansa. Päähän kohdistuneen vamman kohdalla on syytä tarkistaa, onko vammaa pään sisällä, esimerkiksi aivotärähdystä. Varsinkin jos lapsi on poikkeuksellisen väsynyt tai muuten käyttäytyy poikkeavalla tavalla, on aina syytä käydä lääkärissä.

Lue myös:

    Uusimmat