Rikosten törkeys vaihtelee huomattavasti tuomioistuimissa käsiteltävissä lapsen seksuaalisissa hyväksikäytöissä. Lievimmillään kysymys on seksuaalissävytteisistä vihjauksista tai tekstiviesteistä, törkeimmillään lapsi on voitu pakottaa väkivallalla sukupuoliyhteyteen useiden vuosien ajan.
Rangaistuskäytäntö on myös osin epäyhtenäistä.
- Etenkään perustunnusmerkistön mukaiselle lapsen seksuaaliselle hyväksikäytölle ei ole muodostunut yhtenäistä rangaistuskäytäntöä, sanoo tutkija Ville Hinkkanen Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.
Useimmiten uhri on 12-15-vuotias tyttö ja tekijä on mies. Näiden tapausten osuus Optulan tutkimusaineistossa oli noin 90 prosenttia. Poikiin kohdistuvat teot ovat harvinaisempia, mutta niissäkin tekijä on useimmiten mies.
Viidennes tuomituista rikoksista tehdään lapsen perhepiirissä, jolloin tekijä on lapsen vanhempi tai vanhemman uusi puoliso tai seurustelukumpparni. Sukulaisten, tuttavien ja ystävien osuus on noin puolet ja 14 prosentissa tapaus liittyy lapsen omaan seurustelukumppaniin. Joka seitsemännessä tapauksessa rikoksentekijä on tuntematon.
- Lapsiin kohdistuvat hyväksikäyttörikokset ovat vakavia ja joskus jopa elinikäisiä henkisiä vaurioita aiheuttavia rikoksia, toteaa oikeusministeri Tuija Brax (vihr.)