Lapsityövoimalla tuotettua tavaraa päätyy väistämättä päivittäin myös suomalaisten kuluttajien ruokapöytiin ja vaatekaappeihin.
Vaikka lapsityövoimaa käyttävien maiden osuus Suomen kokonaistuonnista on vähäinen, niistä tulee meille esimerkiksi sellaisia perushyödykkeitä kuin kahvia, teetä, puuvillaa ja tupakkaa, mattoja, tekstiilejä ja jalkineita. Kehitysmaiden lasten työtä piiloutuu myös moniin ylikansallisiin tuotteisiin.
Lapsityövoiman käyttöä Suomeen tuotujen tuotteiden valmistuksessa on kartoitettu kansalaisjärjestöjen teettämässä Lapsen työllä -selvityksessä, joka julkistettiin Helsingissä tänään. Selvityksestä ei löydy listaa niistä suomalaisyrityksistä, jotka myyvät, tuovat maahan tai ostavat alihankkijoiltaan lapsityövoimalla tuotettuja tuotteita.
-Niiden kattava selvittäminen vaatisi käyntiä paikan päällä jokaisessa paikassa, josta Suomeen tuotteita tulee, ja se on käytännössä mahdotonta, selvityksen tekijä Päivi Mattila sanoo. Kaikkien tuotteiden todellista alkuperää on lisäksi vaikea jäljittää lukuisten välikäsien jälkeen, eikä EU-maista tuleviin tuotteisiin ei enää tarvitse merkitä alkuperämaata.
Sen sijaan selvitykseen on kerätty tiedot niistä maista ja tuoteryhmistä, joissa todistetusti käytetään lapsityövoimaa. Suomen suurimmista kehitysmaatuojista listalla ovat mm. Kiina, Indonesia, Malesia, Filippiinit, Thaimaa, Brasilia ja Kolumbia, joissa kansainvälisen työjärjestön ILOn arvion mukaan keskimäärin kymmenkunta prosenttia 10-14-vuotiaista lapsista käy työssä.
Vastuu yrityksillä
Mattila myöntää, että myös pienen suomalaisyrityksen on vaikea luotettavasti valvoa, ketkä todellisuudessa tekevät vaikkapa aasialaisen alihankkijan toimittamat tuotteet. Tämä ei kuitenkaan vapauta yritystä vastuusta.
-Niin vaikeaa kuin se onkin, asia pitää selvittää ja vaatia alihankkijoilta, että ne eivät käytä lapsityövoimaa. Sitä mukaa kun maailmalla on havahduttu vastustamaan lasten työntekoa, monet kansainväliset yritykset, esimerkiksi Nike, ovat jo joutuneet laatimaan toimintaohjeistoja, joissa niiden tavarantoimittajille ja alihankkijoille asetetaan työvoimaa koskevat ehdot.
Vaikka ehtojen valvonnassa on ollut ongelmia, niistä on saatu hyviä kokemuksia. Myös Suomessa tällaisia ohjeistoja on otettu käyttöön joissain yrityksissä esimerkiksi vaate- ja jalkineteollisuudessa, joissa lapsityövoiman käyttöön on julkisuudessa kiinnitetty ehkä eniten huomiota. Mattoteollisuudessa taas on otettu käyttöön merkkejä, jotka kertovat, ettei tuotteen valmistuksessa ole käytetty lapsityövoimaa.
Kuluttajat voivat tehdä oman osansa tivaamalla kauppiailta ja yrityksiltä tietoja tuotteen alkuperästä.
-Yrityksiä on vaadittava ottamaan selvää ja reagoimaan. Mikäli yritys ei pysty nimeämään kaikkia alihankkijoitaan, se ei pysty takaamaan, ettei tuotantoprosessissa ole käytetty lapsityövoimaa, Mattila kannustaa.
Lapset halvinta työvoimaa
Lapsityövoiman käyttö on vaikea, monitahoinen ongelma, josta on vaikea kerätä edes luotettavaa tilastotietoa. ILOn arvion mukaan tänäkin päivänä täyspäiväistä työtä tekee eri puolilla maailmaa ainakin 140 miljoonaa 5-14-vuotiasta lasta. Jos mukaan lasketaan ne, jotka käyvät töissä esimerkiksi koulun ohessa, määrä nousee 250 miljoonaan.
Lapset tekevät hyvin monenlaista työtä. Heitä on katukaupustelijoina, kotiapulaisina, maataloustöissä, tehtaissa ja kaivoksissa. Lapsia käytetään myös prostituoituina ja sotilaina, eikä edes lasten käyttö suoranaisena orjatyövoimana ole maailmassa harvinaista. Mattila pelkää, että Aasian talousmyllerrys saattaa entisestään pahentaa lapsityövoiman käyttöä kriisimaissa. Vaikeuksissa olevat yritykset pyrkivät painamaan työvoiman hintaa entisestään alaspäin, ja lapset ovat maailmassa kaikkein halvinta ja dumpatuinta työvoimaa.
-Kannattaa muistaa, että monien tuontituotteiden halpuus Suomessa perustuu sille, että jossain joku tekee työtä tosi halvalla, Mattila muistuttaa.
Lapsen työllä -selvitys on osa kansainvälistä Global March Against Child Labour -kampanjaa, jossa on mukana tuhansia järjestöjä eri puolilta maailmaa. Suomessa selvityksen teettivät Pelastakaa lapset, Kirkon ulkomaanapu, Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus, Suomen demokratian pioneerien liitto, Lastensuojelun keskusliitto, Suomen kuluttajaliitto, Kalevan nuorten liitto sekä ammattijärjestöistä OAJ ja STTK.
(STT)