Lapin kullan kimalluksen synnytys kesti 40 vuotta

Nyt haave on vihdoin muuttunut todeksi - Lapin kultaryntäyksestä kertovan Lapin kullan kimallus -elokuvan ennakkonäytökset ovat katselussa ja ensi-iltaan päästään 10. syyskuuta.

Sodankylän Tankavaarassa tänään pidettyyn kultaseminaariin osallistunut Lindman ei suostu arvioimaan lopputulosta. Sen verran hyvä se kuitenkin on, että elokuvan kehtaa näyttää julkisesti, oli ohjaajan ainoa arvio. Työssä mukana ollutta seurakuntaansa Lindman sen sijaan jaksaa kiitellä useaan otteeseen.

-Kaikki selvisivät loistavasti kovasta urakasta - monet vielä häpeällisen pienelle palkalla.
-Olen onnellinen ja ylpeä siitä, että onnistuin valitsemaan mukaan ryhmän, joka kykeni sisäistämään aiheen niin hyvin ja nopeasti.

Lappi tuntui tulevan kaikille heti iholle ja syvemmällekin. Pohjoisen aidoissa oloissa pääosin kuvattu elokuva on vahva kunnianosoitus Lapille. Pelkästään maisemien takia Lapin kullan kimallusta kannattaa mennä katsomaan, mainosti Lindman työtään. Onhan siinä tosin maisemien vastapainona rumia miehiä, vaikka en itse esiinnykään, Lindman irvaili. Vastaus tuli nopeasti toiselta pääosan esittäjältä Pirkka-Pekka Peteliukselta:
-Oli muuten yksi komeakin. Sanailun Lindman sanoi olevan esimerkki koko ryhmän hyvästä hengestä, jota riidat eivät elokuvan teon aikana rikkoneet. Yhteishenkeä ei ollut vaikea pitää yllä siitä huolimatta, että työhön osallistui kaikkiaan satoja ihmistä. Varsinaisia rooleja oli 62.

Historian faktoihin sidottu fiktio

Yli 17 miljoonalla markalla työstetyn elokuvan tarina on kuvitteellinen, mutta tapahtumat ja henkilöt pohjaavat vahvasti historian todellisuuteen - suuriin nälkävuosiin sekä 1860- ja 1870-lukujen taitteen kultaryntäykseen. Tarina kiertyy paljolti Amerikassa ennen Lappiin tuloa kultaa kaivaneiden merimiesten Ervastin (Vesa Vierikko) ja Lepistön (Pirkka-Pekka Petelius) ympärille.

Varsinainen ryntäys alkoi juuri Ervastin ja Lepistön isosta kultalöydöstä Ivalojokivarresta Senaatin erikoisluvalla kaivaneet miehet ilmoittivat sovitun mukaisesti kahden kilon kultasaaliinsa kruununvoudille Konrad Wilhelm Plantingille, joka on päässyt elokuvan roistoksi.

Planting lähetti hienon kultakasan löytäjät viemään tiedon kuvernöörille ja pisti saman tien itse vireille valtaushakemuksen merimiesten kaivupaikasta. Paha saa palkkansa - elokuvassa ja historiassa. Ensimmäiselle kultakohteelleen eivät tosin merimiehetkään enää päässeet.

Historiaa kuvattava

Lindmanin mukaan hänen 50 vuotta kestäneen uransa tuotannosta miltei puolet on saanut pohjansa historiasta. Historiaan sitoutuvia elokuvia on jopa velvollisuus tehdä, sillä nekin ovat dokumentaatioita, hän korostaa.

-Minua on ehkä johdatellut vuonna 1862 syntynyt mummoni, joka osasi kertoa tarinoita. Historia oli myös ainoa aine, joka kiinnosti koulussa, perustelee Lindman aihevalintojaan. Kulta-aiheen Lindman on aiemmin määritellyt elämänsä tärkeimmäksi asiaksi - elämäntyökseen. Elokuvan valmistuttua se ei kuitenkaan enää ole tärkein. Tunteissa on päällimmäisenä vain hirveä helpotus ja toisaalta hirvitys siitä, miten kuva otetaan vastaan.

-Tuottajana minua uhkaa vaimon ja vehkeiden menetys, jos vastaanotto on huono, heittää Lindman. Paikalleen Lindman ei aio jäädä. Vetämässä on jo pari kolme käsikirjoitusta, jotka sopivasti paikkaavat Lapin kullan kimalluksen valmistumisen jättämää hieman tyhjää oloa. Levitykseen pian tuleva elokuva on vajaan kahden tunnin pituinen. Filmimateriaalista työstetään myöhemmin pitempi sarja televisiolle.
(STT)