Rintaperillisille kuuluvaa lakiosaa halutaan supistaa. Perintökaaren uudistamista selvittänyt työryhmä lisäisi perittävän oikeutta määrätä omaisuudestaan ja niukentaisi lakiosaa nykyisestä.
Vähitellen lakiosan voisi työryhmän mielestä jopa kokonaan poistaa. Työryhmä katsoo, että ihmisen täytyisi saada itse päättää, kenelle jättää omaisuuttaan. Lakiosan pienentämistä työryhmä perustelee myös sillä, että suurin osa perillisistä on vanhemman kuollessa ehtinyt jo keski-ikään. Näin lakiosa muodostaa enää harvoin alkupääoman aikuiselle elämälle.
Lakiosa on nykyään puolet perintöosasta. Työryhmän ehdotuksen mukaan lakiosa voitaisiin alentaa 40 prosenttiin tai kolmannekseen perintöosasta. Toinen vaihtoehto olisi asettaa lakiosalle arvomääräinen katto. Lakiosasta nipistäminen tulisi kuitenkin tehdä niin, ettei alaikäisen perillisen elatusta vaaranneta.
Musta lammas peri kaksi miljoonaa
Työryhmän jäsen ja Helsingin oikeusaputoimen johtaja Liisa Vehmas-Turunen toivoo, että lakiosa häipyy hiljalleen kokonaan.
-Miksi lainsäätäjä haluaa päättää, kenelle perittävä saa jättää omaisuuttaan? Vehmas-Turunen hämmästeli perintökaaren uudistamista käsitelleessä seminaarissa, joka pidettiin Helsingissä. Vehmas-Turunen korosti, että perittävä itse tuntee oman perheensä parhaiten ja tietää vaikkapa, kuka lapsista olisi soveliain yritystoimintaa jatkamaan. Joku voi myös haluta evätä perinnön lapsilta täysin ja antaa kaiken puolisolle.
-Eräs asiakkaani oli perheen musta lammas, joka peri lakiosan ansiosta kaksi miljoonaa markkaa. Kun kysyin, mitä mies aikoo rahoilla tehdä, hän vastasi viettävänsä riehakkaan vapun.
Jättäkää vain käytetyt hammasharjat
Oikeusoppineiden mielestä lakiosa alkaa olla jo aikansa elänyt.
-Säännös tuli perintökaareen vuonna 1951, ja sen merkitys on muuttunut vuosien kuluessa. Ennen lakiosa toimitti tavallaan sosiaaliturvan virkaa, mutta nykyään se puoli on hoidossa muilla keinoilla ja ihmiset ovat muutenkin vauraampia, Vehmas-Turunen perustelee.
Työryhmä pohjaa lakiosan häivyttämisen myös siihen, että lasten määrä perheissä on vähentynyt ja perintö tulee vain harvoin jaettavaksi useamman kuin kolmen perillisen kesken. Lakiosat ovat siis tätä nykyä huomattavasti mojovampia kuin puolensataa vuotta sitten. Vehmas-Turunen vihjasi, että veloistaan päässyt keski-ikäinen pärjää ilman vanhempiensa perintöäkin.
-Emme ehkä pysty ostamaan harrikkaa, jos emme saa perintöä, mutta se riski on otettava. Hän tiesi myös, että nykynuoret eivät hamua vanhempiensa omaisuutta.
-Oma aikuinen poikani sanoi, ettei vanhempien velvollisuus ole kerätä perintöä, vaan olla vanhempia. Hän kehotti meitä jättämään tyhjät pesät ja käytetyt hammasharjat. Perinnönjakoa on yritetty uudistaa jo pitkään. Hallituksen esittämä lakimuutos raukesi muutama vuosi sitten, kun eduskunta ei ollut vakuuttunut esityksen järkevyydestä. Asia nousi jälleen esille, kun oikeusministeriö viime syksynä asetti työryhmän pohtimaan perintökaaren uudistustarpeita.
Lakiosa on se perinnön siivu, jonka rintaperillinen aina saa, vaikka perintö olisi testamentilla määrätty jollekin toiselle.
(MTV3-STT)