Laajakaistatavoite toteutumassa: Syrjäseutujen ongelmat pian historiaa?

Periaatepäätöksen mukaan lähellä kiinteää laajakaistaa pitäisi asua yli 99 prosenttia väestöstä. Markkinaehtoisesti saavutetaan noin 95 prosentin väestöpeitto. Haja-asutusalueille laajakaistaa rakennetaan osaksi julkisella tuella. Kaikkiaan tällaisia kotitalouksia on 130 000.

Laajakaistahanke saamassa lisärahaa

• Syrjäseuduille kiinteää laajakaistaa rakennetaan osaksi julkisella tuella. Näillä alueilla asuu noin viisi prosenttia kotitalouksista.

• Valtion tukea myönnetty elokuun alkuun mennessä noin 34,9 miljoonaa euroa.

• Tukihakemuksia on vireillä Viestintävirastossa eri puolilla Suomea oleviin laajakaistahankkeisiin noin 35,9 miljoonan euron edestä.

• Yli puolet tuesta on nyt myönnetty ja neljännes maksettu.

• Edellä mainitut summat ylittävät jo eduskunnan myöntämän 63 miljoonan euron valtion tuen, joka oli hankeen alkuperäinen budjetti.

• Valtiovarainministeri Rinne on puoltanut 8 miljoonan euron lisärahoitusta ensi vuoden talousarvioon laajakaistahankkeen jatkamiseksi.

– Meillä on tällä hetkellä niin paljon hankkeita alkamassa Viestintävirastossa olevien hankehakemusten perusteella, että olisi todennäköistä, että jos ne hankkeet toteutuvat että myös tämä tavoite saavutetaan, sanoo viestintäministeri Krista Kiuru (sd.).

Puhelin toimii vain autotallissa

Miehikkälän kunnassa Kymenlaaksossa taistellaan tietoliikenneongelmia vastaan. Kylässä perheineen asuva Helena Aalto-Hostikka kertoo, että yhteysongelmiin törmää tämän tästä niin soittaessa kuin nettiä käyttäessä.

– Isännän liittymä toimii vain autotallissa, hän kertoo.

– Liikkuva laajakaista toimii meillä vain varastohuoneessa. Suoritin lääkehoidon tenttiä, ja siinä oli tosi paljon ongelmia. Silloin ajattelin, että etätyö ei kyllä meidän koneella onnistuisi.

Miehikkäläkin oli aiemmin laajakaistahankkeessa mukana. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Tarja Alastalo kertoo, että kalliit hinnat kuitenkin hyydyttivät kuntalaisten innostuksen.

– Asun 2 kilometrin päässä tästä laajakaistalinjasta, ja se olisi tullut maksamaan reilut 20 000 euroa, Alastalo kertoo.

– Keväällä tehdyn kyselykierroksen perusteella seitsemästä kylästä neljässä tietoliikenneyhteydet nousivat esille tavalla tai toisella.

"Pöyristyttävä summa"

Ministeri Kiuru pitää 20 000 euron hintalappua pöyristyttävänä ja ihmettelee tapausta.

– Kyllä nämä laajakaistahankkeiden yksittäiset kuluttajahinnat ovat olleet tuhannen kahden tuhannen euron piirissä.

Kiurun mukaan laajakaistahankkeen edetessä ongelmaksi ei niinkään ole noussut hinta, vaan syrjäseutujen asukkaiden haluttomuus hankkia kiinteä laajakaista.

– Kyläyhteisössä ei välttämättä ole ollutkaan halua hankkia riittävää määrää niitä yhteyksiä, ja silloin hanke on voinut jäädä toteutumatta.

Mobiili ei korvaa kiinteää

Syrjäseuduilla moni on valinnut kiinteän laajakaistan sijaan halvemman mobiililaajakaistan, joka on tulevaisuudessa laajenemassa taajuuksiltaan entisestään.

Kiurun mielestä liikkuvaa ja kiinteää laajakaistaa ei kannata asettaa vastakkain, sillä molempia tarvitaan.

– On tärkeää, että molempiin on yhteiskunnassa sitouduttu, hän huomauttaa.

– Kannustan kaikkia suomalaisia, jotka ovat joskus jättäneet välistä tämän tarjouksen, harkitsemaan sitä vielä uudestaan, koska sillä sijoitetaan ei vain isälle, vaan isältä pojalle ja vielä seuraavillekin sukupolville.

Hurttalan kylässäkin ymmärretään, että hyvät tietoliikenneyhteydet vaativat rahaa etenkin maalla. Esimerkiksi Aalto-Hostikat eivät vielä ole hankkineet kotiinsa lisälaitteita yhteyksiä parantamaan.

– Maaseudun harmoniasta joutuu kärsimään sen verran että laitteet eivät pelaa.

– Kun lapsi lähtee kouluun, silloin meidänkin on hankittava toimivat vehkeet, Helena Aalto-Hostikka sanoo.