Euroopassa osa ukrainalaispakolaisia majoittaneista ihmisistä on häätänyt heitä kodeistaan. Esimerkiksi Brysselin metroasemalla on nähty Ukrainan pakolaisia nukkumassa. Suomessa samaa ilmiötä ei ole havaittu, mutta laaja yksityismajoittaminen on tuonut uudenlaisia haasteita.
Vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen Maahanmuuttovirastosta tapasi hiljattain ulkomaisia kollegoitaan, jotka raportoivat haasteista vastaanottojärjestelyissään.
– Vastaanottokapasiteetin suhteen on ongelmia Hollanti–Belgia-akselilla, Nuutinen avaa.
Nuutisen mukaan sekä yksityismajoittajat että majoitetut alkavat väsyä pitkittyneen tilanteen alla.
– Ei ole pystytty arvioimaan, että tarve majoitukselle on ollut pidempiaikainen, Nuutinen arvioi.
– Yleinen keskustelunaihe tuntuu olevan eri puolella Eurooppaa yksityismajoituksen tilanne ja se, että miten nämä järjestelyt kestää, Nuutinen jatkaa.
Pohjola eri tilanteessa
Useissa maissa Euroopassa yksityismajoitettujen suhde on paljon suurempi kuin Suomessa.
– Meillä on tällä hetkellä noin 61 prosenttia ukrainalaisista on vastaanottokeskusten ulkopuolella, Nuutinen kertoo.
Muun muassa Brysselissä jotkut Ukrainan pakolaiset ovat joutuneet yöpymään esimerkiksi metroasemilla. Suomessa samaa ilmiötä ei ole Maahanmuuttovirastossa havaittu.
– Ei meillä kukaan ole tällä tavalla heitteillä. Jos yksityismajoituksessa ei pystytä olemaan, niin majoitus järjestetään meidän vastaanottokeskusjärjestelmän puitteissa, mutta silloin ei voida taata, että majoitus on samalla paikkakunnalla, Nuutinen avaa.
Nuutisen mukaan myös Suomessa jotkut yksityismajoittajat ovat päättäneet lopettaa pakolaisten majoittamisen.
– Koko ajan tässä on tilanne ollut, että ihmisillä on majoitus mennyt alta. En pysty kuvaamaan, miten laaja ilmiö on. Aina eivät ihmiset pysty jatkamaan sitä majoitusjärjestelyä, Nuutinen pohtii.
Yksityismajoittaminen tuo haasteita
Nuutisen mukaan aiempaa laajempi yksityismajoittuminen on ollut haaste Maahanmuuttovirastolle.
– Ihmisten tavoitettavuus on ollut heikompaa laajassa yksityismajoitusjärjestelmässä ja se luo haasteita, Nuutinen kuvailee.
– Esimerkiksi vuonna 2015, kun ihmisiä majoitettiin hyvin paljon laitostyyppisissä vastaanottokeskuksissa, niin he olivat siinä käsillä, heidät oli helpompi tavoittaa ja heille oli helpompi järjestää erilaisia huoltotoimenpiteitä, Nuutinen jatkaa.
Nuutisen mukaan Suomessa yli 30 000 ihmistä on saatettu vastaanottopalveluiden piiriin.
Saapuvien ihmisten määrä on laskenut helmi-maaliskuusta, mutta tilapäistä suojelua hakee viikossa edelleen keskimäärin tuhat ihmistä.
– Asiakasmäärä koko ajan kasvaa. Paluuliikennettäkin on merkittävästi. Uskoisin, että on tässä on aika paljon tällaista edestakaisin-liikennettä, Nuutinen pohtii.
Nuutisen mukaan ihmiset eivät peru tilapäisen suojelun hakemusta, vaikka käyvätkin välissä Ukrainassa.
Suomeen ei Keski-Euroopan ilmiötä
Ukrainan pakolaisia on päätynyt Keski-Euroopassa kaduille, kun heitä on häädetty kotimajoituksista. Häätöjä on tapahtunut muun muassa majoitustarpeen pitkittymisen ja kulttuuristen yhteentörmäysten takia.
Nuutinen uskoo, että samaa ilmiötä ei tulla näkemään Suomessa. Jos yksityismajoituksesta tulee häätö, vastaanottokeskus ottaa pakolaiset vastaan.
– Kyllä me hoidetaan nämä perusasiat täällä ihan säntillisesti, Nuutinen lupaa.
Katso koko haastattelu artikkelin alussa olevalta videolta.