Viime aikoina eri puolilla maapalloa on todistettu jälleen luontoäidin tuhoisaa voimaa, kun sekä Kanariansaarilla että Japanissa on purkautunut tulivuori. Akatemiatutkija ja geologi Jussi Heinonen vieraili MTV:n Viiden Jälkeen -ohjelmassa kommentoimassa viimeaikaisia tapahtumia sekä valottamassa tulivuorten toimintaa.
Ahkerimmin Suomessa on seurattu viime viikot Kanariansaarilla La Palmalla purkautuvan La Cumbre Vieja -tulivuoren purkautumista.
Lue myös: La Palman tulivuori syöksi jälleen laavaa valtavalla voimalla
Cumbre Vieja on nyt syössyt lähes tuhatasteista laavaa uumenistaan yli viiden viikon ajan. Laava on saartanut tuhansia koteja, ajanut ihmisiä evakkoon ja polttanut altaan lähes 900 hehtaaria maata.
Kanariansaarten vulkanologinen instituutti on antanut ennusteita, että purkaus voisi kestää jopa kuukausia.
– Purkaus on jo tällä hetkellä suurin La Palmalla sataan vuoteen. Purkauksen alkamisen ennustaminen on helpompaa, kun on havaittavissa seismisiä tunnusmerkkejä, mutta purkauksen keston arvioiminen on paljon haastavampaa, Jussi Heinonen kertoo.
Japanissa puolestaan maan suurin aktiivinen tulivuori Aso purkautui viime viikolla.
– Aso on hyvin aktiivinen. Sillä on ollut 2000-luvulla kymmenen purkaussykliä ja sitä on hieman vaikea seurata, kun se on koko ajan aktiivinen.
– Tästäkin purkauksesta oli viikkojen ajan jonkinlaisia merkkejä ja annetiin varoitus, ettei kraatterin lähelle saa mennä.
Lue lisää: Näyttävää kuvaa: Tulivuori Mount Aso purkautui Japanissa
Eilen Japanissa varoitettiin, että uusi purkaus voi olla mahdollinen.
Lentoliikenne halvaantui 2010
Tulivuorenpurkauksilla voi olla laajojakin seurauksia. Esimerkiksi Islannissa vuonna 2010 purkautunut Eyjafjallajökull aiheutti tuhkallaan lentokaaoksen.
Geologi Jussi Heinonen kertoo, että tuhkan leviämiseen vaikuttavat purkauksen voimakkuus, tuhkapilven korkeus sekä ilmavirtaukset ja tuulet.
– Vuonna 2010 pilvi nousi ilmakehässä suihkukerrostumiin ja levisi niiden avulla laajalle. Osa tuhkasta jäi leijumaan Euroopankin ylle.
Islannin purkaus ja sen vaikutukset olisivat kuitenkin kuin vieno henkäys tuulessa, jos Yhdysvalloissa Yellowstonen kansallispuistossa sijaitseva supertulivuori alkaisi purkautua. Muita supertulivuoriksi kutsuttuja jättejä sijaitsee muun muassa Indonesiassa sekä Etelä-Amerikassa.
Vaikka Yellowstonen tulivuori sijaitsee pitkälti erämaassa, valtavien korkeuserojen keskellä, sen purkauksella voisi olla katastrofaalisia seurauksia. Heinonen kertoo, ettei varsinaisia superpurkauksia ole tapahtunut ihmiskunnan kirjoitetun historian aikana.
– Edellisen kerran, kun Yellowstonen tulivuori purkautui 640 000 vuotta sitten, sillä oli mantereenlaajuisia vaikutuksia. On ajateltu, että purkausta seurasi 10 asteen ilmastoviileneminen, joka tasaantui 10 vuodessa.
Purkauksessa valtava tuhkamäärä peittäisi auringonvalon, mutta pitkällä aikavälillä tulivuorenpurkaukset voisivat myös lämmittää ilmastoa vapautuvan hiilidioksidin vuoksi.
– Tämän supertulivuoren purkausväli on vaihdellut 600 000 ja 800 000 vuoden välillä. Ihmisen mittakaavassa ajateltuna purkauksesta ei ole akuutteja merkkejä.