Muutaman kilometrin päähän Helsinki-Vantaan lentokentältä, Vantaanjoen vanhaan kartanomiljööseen on rakentumassa asuntoalue noin 4 000 asukkaalle. Kartanonkoskeksi nimetyn alueen uusvanhaksi luonnehdittu arkkitehtuuri on herättänyt vilkasta keskustelua. Näin asiaa kommentoi Vantaan kaupungin arkkitehti Timo Kallaluoto:
"Kun hanke alkoi 1991, tavoitteena oli saada tänne Vantaalle erilainen kaupunginosa, joka poikkeaa muusta pääkaupunkiseudun rakentamisesta. Ajatus oli jatkaa tulevan kaupunginosan ulkonäössä paikalla jo olevan Backaksen kartanon ja sen ympärillä sijaitsevien punatiilisten ja -kattoisten maatalousrakennusten ja Veromiehenkoulun ilmettä. Tavoiteltiin vihreää, matalaa kaupunginosaa. Ensin tehtiin kaavaluonnos ja 1997 järjestettiin arkkitehtikilpailu kortteleista.
Kilpailun voitti ruotsalainen arkkitehtitoimisto Djurgårdstadens Arkitekter.
Sen yhteydessä nostettiin esiin vielä puutarhakaupunkiarkkitehtuuri - sehän ammentaa juurtensa 1920-luvulta, ja varhaisemmiltakin vaiheilta. Sieltähän ovat myös peräisin myös nämä maatalousrakennukset."
Arkkitehtuurikilpailun tulosta voisi luonnehtia siten, että siinä missä suomalaiset arkkitehdit ehdottivat taloja, ruotsalaiset suunnittelivat kaupunkia. Kaupunkimaisuus näkyy Kartanonkoskella monella tapaa. Välillä tuntuu kuin olisi aivan Helsingin keskustassa. Kun mukaan palkattiin myös suomalainen arkkitehti Patrick Eriksson, lopputulos syntyi luovana yhteistyönä ruotsalaisten ja suomalaisten kesken. Luonnollisesti alueelle on jatkossa tullut useita suunnittelijoita, jotka kukin toteuttavat kaavaa kukin omalla tavallaan.
Suomalaisille arkkitehdeille Kartanonkosken klassillisromanttinen ilme on ollut kova pala. Arviot vaihtelevat erittäin huonon ja vähemmän huonon välillä. Asukkaat sen sijaan ovat pitäneet.
"Alueen arkkitehtuuri poikkeaa jonkun verran siitä, mikä on tällä hetkellä tavanomaista uudistuotannossa - ja tuntuu poikkeavan ostajakuntaa ja suurta yleisöä miellyttävään suuntaan," kuittaa johtaja Tuomas Särkilahti Skanska Talonrakennus Oy:stä.
Särkilahden on jo helppo myhäillä. Aina ei ole ollut. Muutto alueelle alkoi syksyllä 2001, jolloin tilanne oli asuntojen markkinoinnin kannalta monella tapaa haasteellinen.
"Rakentaminenhan on aina riemukas tapahtuma, kun uuden tekeminen alkaa, mutta kun ensimmäisen kohteen valmistuessa 16 asunnosta oli myymättä kymmenen ja tiedossa se, että vielä pitäisi tehdä töitä viiden ja puolensadan asunnon verran niin hetken aikaa siinä uskoa koeteltiin."
Asuntojen kysyntä onkin ollut alkuvaikeuksien jälkeen vilkasta. Tarjolla on useita erilaisia vaihtoehtoja: omistus-, osaomistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja. Kerrostalomaisen ydinalueen eteläpuolelle on rakentumassa pientaloalue. Vallitsevasta ajatustavasta on poikettu niidenkin kohdalla, kuten esimerkki yhdestä rivitaloyhtiöstä osoittaa:
"Yhtiön nimi on Asunto Oy Vantaan Backaksen Rusetti, mikä tulee siitä, että huoneistot on suunniteltu niin, että perinteinen rivitaloasunto kahdessa tasossa on murrettu," valottaa myyntipäällikkö Mervi Nuutinen, NCC Rakennus Oy.
"Sisälle tullaan alhaalta, josta löytyy joitakin tiloja - lähinnä keittiö, mutta kun noustaan ylös, huoneisto avautuu huomattavasti suurempana ja leveämpänä. Ja kun ollaan kerrosta ylempänä, myös valoisampana."
Hintataso?
Esimerkiksi neljä huonetta ja saunan käsittävän, 112 neliön rivitaloasunnon velaton hinta on 252 060 euroa.
Omaperäisen arkkitehtuurin ja kylämaisen kaupunkimiljöön lisäksi alueen vetovoimaa ovat lisänneet lähialueen hyvät palvelut. Esimerkiksi maan suurimpiin kuuluva, parhaillaan laajennettava Kauppakeskus Jumbo on vain puolen kilometrin päässä.
Viimeiset asunnot Kartanonkoskeen valmistuvat ensi vuonna.
Asuntorakentaminen on vähitellen painottumassa eteläpuolella olevalle Tammiston alueelle.