Suuri osa 60–70 -luvuilla rakennettujen taloyhtiöiden vesiputkistoista näyttää tältä.
Julkaistu 03.06.2017 06:45
Nelly Rauhala
nelly.rauhala@mtv.fi
Naantalilaisesta 60-luvun lopulla valmistuneesta kerrostalosta löytyi putkiremontin yhteydessä ällöttävä yllätys. Taloyhtiön teräksiset vesiputket olivat sakkautuneet lähes umpeen.
Sakkautuneet putket ovat lvi-urakoihin erikoistuneen Vismar Oy:n Helsingin yksikönpäällikön Tommi Saarisen mukaan tyypillisiä 60-70-luvuilla rakennetuissa taloyhtiöissä.
– Putken sisäpintaa on alun perin suojannut sinkkikerros, mutta se on ajan mittaan syöpynyt pois. Tämän jälkeen teräsputki on alkanut syöpymään eli käytännössä ruostunut ja ruostetta on jäänyt putken sisäpinnalle, Saarinen selvittää ruosteisesta putkesta.
– Sinkityn teräsputken ominaisuus on, että ikääntymisen myötä niille käy juuri tuolla tavalla, Saarinen selvittää taloyhtiön putkistosta irrotettua sakkautunutta putkea.
Sinkitystä teräksestä valmistetut vesiputket olivat yleisessä käytössä taloyhtiöiden kylmävesijohtoina 70-luvun loppupuolelle asti, jonka jälkeen myös kylmävesiputkina alettiin pääsääntöisesti käyttää kalliimpia, mutta kestävämpiä kupariputkia.
60-70 -luvuilla rakennettujen taloyhtiöiden vesiputket ovat yleensä tässä kunnossa.
Lämminvesiverkostoissa kupariputkea on käytetty kauemmin, sillä sinkitty teräsputki ei kestä lämmintä käyttövettä.
Myöhemmin käyttöön on otettu myös muovi- ja komposiittiputkia, joiden osuus linjasaneerauksissa on edelleen kasvussa. Erityisesti niitä käytetään alueilla, joiden pohjavettä kupariputket eivät kestä.
Naantalissa sijaitsevan taloyhtiön putkiremontissa taloyhtiön runkovesiputket sekä asuntojen vesiputket uusittiinkin nimenomaan kuparisilla putkilla.
Sakkautunut putki voi aiheuttaa vesivahingon
Naantalilaisen taloyhtiön remontti tuli tarpeeseen, sillä mikäli linjasaneerausta olisi lykätty entisestään, olisivat putket saattaneet sakkautua täysin umpeen tai vaihtoehtoisesti kulua reunoiltaan entisestään.
– Silmämääräisesti valokuvasta arvioituna terästä ei ole ohuimmissa kohdissa putkea jäljellä käytännössä lainkaan, vaan vesi on pysynyt putkessa lähinnä pelkän ruostekerroksen varassa. Näin pitkälle syöpyneiden putkien kohdalla vesivuoto on vain ajan kysymys, Saarinen selvittää.
Eräässä espoolaisessa kerrostaloyhtiössä teräsputket näyttävät tältä. Ruoste on kerääntynyt lähinnä putken ulkopinnalle, eikä sisäpuolen ruoste käyttäjän mukaan vaikuta esimerkiksi veden makuun. Kuva: Tommi Saarinen.
Saarisen mukaan lähes umpeen kuroutuneet putket voivat aiheuttaa myös sen, ettei vedenpaine kerrostaloissa riitä kuljettamaan kylmää vettä yläkerroksiin asti.
– Vesiverkostosta saattaa myös irrota ruostetta, kun vesi lähtee esimerkiksi vesikatkon jälkeen paineella jälleen liikkeelle. Ruoste värjää hanoista tulevan veden hetkellisesti ruskeaksi, mutta haitta on kuitenkin lähinnä esteettinen ja poistuu vettä juoksuttamalla, Saarinen kertoo.
Putkiremonttien tarve kiihtyy seuraavina vuosina
Isännöintiliitto arvioi, että asuinrakennuksista 40 prosenttia on tulossa korjausikään seuraavan kymmenen vuoden sisään. Liiton laatiman putkiremonttibarometrin mukaan yli kaksi kolmasosaa putkiremonteista aloitetaan kuitenkin vasta, kun talon putkistoa on jouduttu jo paikkaamaan.
Isännöintiliiton asiantuntijan Pekka Harjunkosken mukaan talon ollessa 40-vuotias talon putkiston kuntokartoitus tulee tarpeeseen.
– Suomessa tehdään putkiremontteja nyt monen ikäisiin taloihin, arviolta korjattavien talojen keski-ikä on keskiarvolla laskettuna pikkuisen vajaat 50 vuotta, Harjunkoski selvittää.
Tällä hetkellä erityisesti 70-luvulla rakennetut rakennukset saavuttavat korjausiän.
– Hirveän iso osa suomalaisista asuinkiinteistöistä on rakennettu 60-70-luvun vaiheesta 80-luvun alkupuolelle ja nämä rakennukset tulevat nyt korjausikään. Niissä on edessä putkiremonttien lisäksi remonttia kattoon, julkisivuun ynnä muuhun sellaiseen, Harjunkoski selvittää.
Purkamisskenaario pidettävä esillä
Vaikka tarvetta korjauksille olisi, monissa taloyhtiöissä lykätään korjauspäätöksen tekemistä vedoten sen hintaan ja vaikeuteen.
2:04
Korjaukset on kuitenkin hyvä tehdä ennen kuin niiden tarve paisuu tai kuluneet vesiputket aiheuttavat vesivahingoillaan merkittävää kiinteistön arvon laskua. Mitä pidempään putkiremontti lykätään, sitä kalliimmaksi sen kustannukset nousevat.
– Kun putket alkavat vuotamaan, niitä pitää alkaa korjaamaan ja siitä tulee lisää kustannuksia, Harjunkoski toteaa.
Putkiremonttibarometrin mukaan putkiremontin hinta on keskimäärin noin 600 euroa neliötä kohden. Summa on kuitenkin hyvin riippuvainen taloyhtiön kunnosta, koosta ja iästä. Mikäli iäkkään taloyhtiön putkiremontin hinta kohoaa pilviin, suosittelee Harjunkoski taloyhtiötä pitämään mielessään myös purkumahdollisuuden.
– Purkamisskenaario on yksi vaihtoehto, joka on pidettävä keskustelussa mukana tilanteessa, jossa korjaustarve on iso. Esimerkiksi jos talon neliöhinta on 2500 euroa, mutta korjausvelka 1500-1700 euroa neliöltä, niin se on miettimisen paikka, Harjunkoski korostaa.
