Kurkistus kulissien taakse! Näin Japanin kruununprinssi Akishino kehui Suomen kesää yksityisellä juhlavastaanotolla: "Valo on hyvin kaunis"

Kruununprinssin ja -prinsessan ohjelma jatkuu Helsingissä tänään. Pariskunnan ohejlmat on suunniteltu heidän kiinnostuksenkohteidensa mukaan. 

Kruununprinsessa Kiko vierailee viime syksynä Meilahdessa ovensa avanneessa Uudessa lastensairaalassa, Oodi-kirjastossa ja Ison Omenan neuvolassa. Samanaikaisesti kruununprinssi Akishino vuorostaan tutustuu eläimiin Fallkullan kotieläintilalla. Luonnontieteitä opiskelleen Akishinon tiedetään olevan erityisen kiinnostunut eläintieteistä ja linnuista. Prinsessa Kiko puolestaan on psykologian tohtori.

Miika Pölkin mukaan Japanissa perinteenä on, että kuninkaalliset kouluttautuvat akateemisesti korkealle. Tyypillisesti opiskelualoina ovat erilaiset luonnontieteet, kun taas humanistis-yhteiskuntatieteellisiä aloja vältellään. Selityskin on looginen.

– Ne ovat aloja, joissa politiikka tulee mukaan, Pölkki selventää.

Neuvola-sanakin on lainattu Japaniin

Japania ja Suomea yhdistävät monet eri asiat. Pölkki mainitsee molempien painivan samantyyppisten ongelmien kanssa terveydenhuollon, syntyvyyden ja ikääntymisen suhteen, sillä ikäpyramidi Suomen tapaan kapenee rajusti alaspäin. Japanin tiedetäänkin olleen kiinnostunut suomalaisesta äitiyspakkauksesta ja neuvolajärjestelmästä.

– Jopa neuvola-sana on lainattu Japaniin. Tuntuu aika luontevalta, että prinsessa käy tutustumassa neuvolaan, Pölkki arvioi.

Kulttuureissa on myös yhteisiä elementtejä, ja Pölkkikin puhuu maiden välisestä ”orastavasta rakkaussuhteesta.” Esimerkiksi Suomi on kokoonsa nähden paljon esillä ja mielikuvat ovat vain ja ainoastaan positiivista.

– Samoin keskustelukulttuuri on molemmissa maissa pikemminkin kohtelias ja tunnusteleva, toisin kuin englanninkielisissä kulttuureissa, joissa suorasukaisestikin kerrotaan toiveista ja aikeista tai udellaan kuulumisia.

"Suomen kesän valo on hyvin kaunis"

Eilen illalla Japanin Suomen suurlähetystössä järjestettiin kruununprinssiparille juhlavastaanotto, jonne myös Miika Pölkki sai kutsun. Pitämässään puheessa kruununprinssi Akishino kiitti siitä, että paikalla oli laaja kirjo Japanin ystävinä tunnettuja eri alojen edustajia aina taloudesta kulttuuriin.

– Sympaattisena yksityiskohtana hän myös mainitsi, että Suomen kesän valo on hyvin kaunis, Pölkki kertoo.

Vaikka tilaisuus noudatti hovin protokollaa, Pölkin mukaan sekä prinsessa että prinssi ovat varsin maanläheisiä ja lähestyttäviä.

– Ikään kuin epäkuninkaallisen oloisia. Siinä mielessä tunnelma oli hyvinkin rento, hän muotoilee.

Aikaisemmin prinssiä on joissain yhteyksissä nimitetty peräti kapinalliseksi.

– Akishino on hieman suorasuun maineessa. Ja koska toivotaan, ettei keisariperhe kommentoi poliittisia asioita, vaan hoitavat tehtäväänsä vaikutusvaltansa avulla, niin prinssi on hieman rikkonut tätä. Hän on aika suoraan ilmaissut mielipiteensä monesta kiistanalaisesta asiasta, Pölkki kertoo.

Suomen ja Japanin diplomaattisuhteet valettiin Ahvenanmaan kysymyksen kynnyksellä

Kruununprinssiparin nelipäiväinen matka kytkeytyy osaksi Suomen ja Japanin 100-vuotisten diplomaattisuhteiden juhlaa. Harva suomalainen tietää, miten merkittävästi Japani on Suomen historiaan vaikuttanut.

Suomen ensimmäinen asianhoitaja Japanissa oli nimittäin diplomaatti, tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä nimeltä Gustaf John Ramstedt, joka onnistui tekemillään muistioilla vakuuttamaan Japanin valtuuskunnan siitä, että Ahvenanmaa kuuluisi Suomelle Ruotsin sijaan. Japanin valtuuskunnalla oli lopulta suuri rooli Kansainliitossa, joka lopulta ratkaisi Ahvenanmaan kysymyksen Suomen hyväksi.

– Oikeastaan Japanin kanta oli hyvinkin ratkaiseva, ja sen sai aikaan Suomen ensimmäinen diplomaatti Japanissa. Aika kiinnostava alku Suomen ja Japanin suhteille, Miika Pölkki tuumaa.