Kurdipuolue niukasti kiinni parlamenttipaikassa Turkissa

Kun äänistä oli laskettu yli 80 prosenttia, AKP oli voittamassa vaaleja 42 prosentin äänisaaliilla. Tällä tuloksella puolue voi joutua muodostamaan koalitiohallituksen ensi kertaa sitten vuoden 2002.

Samalla voivat kaatua presidentti Recep Tayyip Erdoganin haaveet laajennetuista presidentin valtaoikeuksista ja perustuslain muuttamisesta.

AKP:n haastajaksi on noussut yllättäen vaaleissa ensi kertaa ehdolla oleva kurditaustainen HDP. HDP näyttää olevan ylittämässä niukasti 10 prosentin äänikynnyksen, joka Turkissa vaaditaan parlamenttiin pääsyyn. Siten Turkin hallituksessa olisi ensi kertaa vaalein valittu kurdipuolue. Aiemmin kurdit ovat nousseet parlamenttiin itsenäisinä ehdokkaina.

Feministinen kurdipuolue onnistui hankkimaan kurdien lisäksi kannatusta sekulaarilta väestöltä profiloitumalla naisten ja homoseksuaalien oikeuksien ajajaksi.

Puolueen ehdokkaista puolet on naisia, mikä on iso määrä Turkin miesvaltaisessa politiikassa. 

Monet pelkäsivät vaalivilppiä 

Jännittävässä tilanteessa kymmenettuhannet turkkilaiset ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi tarkkailemaan äänestyspaikkoja vaalivilpin varalta. Yksi heistä oli ankaralainen Gamze Öyunc.

– Seuraamme esimerkiksi ääniä kuljettavia autoja ja valvomme, että ne pääsevät perille, hän kertoi STT:lle.

Öyunc oli huolissaan siitä, että tiukassa vaalitilanteessa AKP voisi sortua vaalivilppiin. Öyuncin mukaan viime vuoden presidentinvaaleissa yksi vaalivirkailija jäi kiinni siitä, että hän listasi AKP:lle suurempia äänimääriä kuin puolue todellisuudessa sai.

– Toivon vapaita vaaleja, ja että sähköt eivät yllättäen katkeaisi kesken äänenlaskennan.

Hän viittaa Turkin viime vuoden paikallisvaaleihin, joissa ääntenlaskennan aikaan sattui outoja sähkökatkoksia. Energiaministeri selitti niiden johtuneen muuntajaan eksyneestä kissasta. 

Erdogania vihataan tai rakastetaan

Öyunc itse toivoi opposition voittoa. 

– AKP on rikkonut monia Turkin perustuslain pykäliä, joiden mukaan Turkki on sekulaari tasavalta.

Öyuncin kommentti on kuvaava. Vaikka Erdogan on Turkin suosituin poliitikko, hän jakaa kansaa rankasti.

Vastustajien mielestä AKP on Erdoganin johdolla viemässä Turkkia pois sen sekulaareilta juurilta ja rakentamassa Turkista islamistista valtiota.

AKP on sallinut päähuivin käytön Turkin parlamentissa ja muissa julkisissa viroissa, ja Erdogan on toivonut enemmän uskonnollista opetusta kouluihin. Myös presidentin kommentit sukupuolten tasa-arvosta ovat saaneet monien karvat pystyyn. Hän on muun muassa sanonut, että naisten pitäisi hankkia vähintään kolme lasta ja että miehet ja naiset eivät voi olla tasa-arvoisia keskenään.

Kriitikkiä ovat saaneet myös Erdoganin ajojahti mediaa kohtaan, poliittisten vastustajien pidätykset ja korruptioskandaalit. Jopa alaikäisiä lapsia on haastettu oikeuteen presidentin loukkaamisesta.

Toisaalta AKP vetoaa Turkin uskonnolliseen väestöön, joka koki olonsa syrjityksi sekulaarin oppositiopuolueen valtakautena.

Puolue on lisäksi onnistunut vakauttamaan maan poliittista tilannetta. Maan talous on kasvanut, ja ennen kaikkea köyhempi väestö kokee hyvinvointinsa kulkevan käsi kädessä AKP:n kannatuksen kanssa.