Maailman suurimman havusellutehtaan rakentaminen Kuopioon pysyi piilossa peräti kaksi vuotta vaikka se oli useita kertoja kaupunginhallituksen käsittelyssä
Se on varmaankin jonkin sortin ennätys, myöntää kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kantanen.
Kuopion kaupunginhallitus käsitteli Kantasen mukaan asiaa salaisilla lisälistoilla. Esillä oli esimerkiksi Finnpulpin tontin hankkiminen Sorsasalon teollisuusalueelta.
Kaikki savolaiset voittivat
Kantanen kehuu vuolaasti Finnpulpin päätöstä sijoittua Kuopioon.
– Tehtaalle tulee 240 työpaikkaa ja tuhansia työpaikkoja parhaassa tapauksessa maakuntaan. Ei meillä voi olla mitään tätä hanketta vastaan, Kantanen muotoilee hymy korvissa.
Kuopio ja Pohjois-Savon maakunta ovat olleet usein napit vastakkain. Nyt molemmat voittivat.
– Kuopio ei olisi saanut tehdasta ilman maakunnan puuvaroja. Eikä maakunta olisi saanut tehdasta ilman Kuopion vahvuuksia, Kantanen laskee.
1,5 miljardin rahoitus auki
Maailman suurimman havusellutehtaan ympäristövaikutusten arviointi on käynnistynyt. Nopeimmassa aikataulussa Suomen suurimman biotalousinvestoinnin ympäristölupa tulee vuodessa. Yhtiön aikajanalla tehtaan käynnistäminen osuu vuoteen 2019.
Lähes 1,5 miljardin euron investoinnin rahoitus on kuitenkin auki. Sellutehdasta synnyttävä Finnpulp Oy luottaa hankkeen kiinnostavan ulkomaisia sijoittajia kilpailukykynsä ansiosta.
– Meillä on se käsitys, että nyt havusellutehdasinvestointi Suomessa on hyvin houkutteleva investointikohde, toimitusjohtaja Martti Fredrikson muotoilee.
Listautuminen pörssiin on rahoituksen hankkimisessa yksi vaihtoehto.
Suuruus hämmentää
Moni sanoo, että siinä se nyt on, savolainen rojekti, aloittamista vaille valmis.
Hankkeen takana on varttuneita metsäteollisuusmiehiä, joilla on alasta kymmenien vuosien kokemus ja he aikovat näyttää epäilijöille pitkän nenän.
– Olemme alkuvaiheessa, mutta meillä on tarkka suunnitelma. Tulee olemaan rahoituskierroksia ja kun on tarpeeksi saatu omaa pääomaa, loppuprojekti rahoitetaan lainarahalla.
Finnpulpin sellujätillä on jo tontti Kuopion Sorsasalossa, kartonkia valmistavan Savon Sellun naapurina. Sijainti toisi kosolti myös erilaisia yhteistyökuvioita esimerkiksi jätevesien käsittelyssä, logistiikassa ja ehkä myös puunhankinnassa.
Vaatii neljän maakunnan puut
Tehdas nielee vuodessa yli kuusi miljoonaa kuutiota kuitupuuta, vähän enemmän kuin juuri julkistettu Metsägroupin Äänekosken tehdas.
Asiantuntija sanoo, että puuta löytyy, mutta Savon kalikat ei siihen riitä.
– Kyllä siihen vaaditaan vähintään neljän maakunnan puut sitten. Se vaatii hyvin paljon logistiikalta esimerkiksi ja sitten yhteistyötä että saadaan puut pois sieltä metsästä, arvioi johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.
Puhelu Maalaisten talosta
MTK tuli monille yllätyksenä Finnpulpin kaveriksi, sijoittajaksi ja takuumieheksi. Yllätys se oli tehtaan puuhaajillekin.
– Ei me osattu ennakoida sellaista. MTK.sta tuli puhelu ja siitä se lähti, Fredrikson paljastaa.
MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen oli alusta saakka mukana keskusteluissa ja vahvistaa kupletin juonen.
– Me on saarnattu vuosia teollisuudelle, että Suomeen pitää sijoittaa. Kun hanke meille esiteltiin, lähdimme itsekin mukaan.
Kummalla on suurempi?
MTK sijoitti Finnpulpin hankkeeseen aluksi puoli miljoonaa euroa. Jatkosijoitus on täysin mahdollinen. Esimerkiksi Metsäliitto Osuuskunnassa MTK:lla on moninkertaiset sijoitukset.
Ulkopuoliset ovat ihmetelleet miksi MTK lähti myös yksityisen Finnpulpin kelkkaan kun oman konsernin jättitehtaasta juuri päätettiin.
– En ole kuullut, että sieltä olisi arvosteltu tätä uutta sijoitusta, Hakkarainen kiistää.
MTK näyttääkin nyt ottavan roolia uutena metsänomistajien etujärjestönä, jossa “metsäliittolaiset” ovat vain osa kokonaisuutta. Tavoitteena on turvata puun menekki.
Äänekosken ja Kuopion hankkeiden keskeiset tunnusluvat ovat lähellä toisiaan. Finnpulp ilmoittaa kuitenkin pikkuriikkisen isommat euromäärät ja tuotantoluvut.
Ilmassa onkin selvää maaotteluhenkeä kummalla on isompi hanke. Uskottavuusetu on toistaiseksi Metsägroupilla jolla on tunnetut resurssit.
Finnpulpille metsänomistajien keskusjärjestön mukaan tulo sijoittajaksi on lottovoitto.
– He tuovat tälle hankkeelle konkreettista uskottavuutta, jolla on erittäin suuri merkitys sitten kun mennään suurempien sijoittajien kanssa puhumaan, erityisesti ulkomailla, Fredrikson tunnustaa.
Edellisestä tehtaasta 10 vuotta
Kuopioon kaikessa hiljaisuudessa suunniteltu jättitehdas oli kuitenkin hyytyä kun Metsägroup yllättäen kertoi omasta Äänekosken hankkeestaan. Sen oli arvioitu tulevan esille vasta joskus 2020-luvulla.
– Kyllä se veti vakavaksi ja kaikki valmiit suunnitelmat piti päivittää uudelleen. Näillä hankkeilla on kuitenkin kahden vuoden ero ja se on paras mahdollinen.
Fredrikson sanoo arvoituksellisesti, että suurilla metsäyhtiöillä on havuselluhankkeita sukan varressa.
– Kyllä niillä on omat suunnitelmat, mutta niitä ei ole julkistettu. Kysymys on paljolti ajoituksesta. Isoilla yhtiöillä voi olla tärkeämpiä kohteita myös ulkomailla.
Uutta havusellutehdasta ei ole rakennettu maailmalla 10 vuoteen. Edellinen nousi Saksaan.
– Meidän hankkeen aikana paljastui, että Suomi on maailman edullisin paikka perustaa tällainen tehdas.
Puusta kova kilpailu
Käytännössä Kuopion ja Äänekosken hankkeiden yhtäaikainen eteneminen olisi ollut tuhoisaa molemmille.
Sellumarkkina menisi sekaisin ja hinnat laskisivat jos tarjonta lisääntyisi äkkiä miljoonilla sellutonneilla vuodessa. Samalla puun saanti tehtaille vaikeutuisi, eikä rakennusvaiheessa olisi riittänyt edes erikoisammattilaisia molemmille tehdastyömaille.
Puun hankinta tulee olemaan Kuopion tehtaalle haasteellinen tehtävä. Finnpulp aikoo ottaa sen omiin käsiin.
– Perinteistä metsäosastoa ei perusteta, joku modernimpi verkostomalli esimerkiksi, arvioi tehtaan suunnittelusta vastaava johtaja Timo Piilonen.
Kuitupuun hinta on arvoitus kun Keski-Suomeen lähelle toisiaan syntyy kaksi uutta jättitehdasta, joiden hankinta-alueet menevät ristiin.
– Hinta voi nousta vähän, mutta en usko mihinkään hyppäykseen. Enemmän se vaikuttaa niin, että puu menee jatkossa kaupaksi, Markku Remes arvioi.