Eilisissä kuntavaaleissa äänioikeuttaan käytti 55,1 prosenttia äänioikeutetuista, mikä on alhaisin äänestysprosentti kuntavaaleissa 70 vuoteen.
Äänestysprosentti laski 3,8 prosenttiyksikköä vuoden 2017 vaaleista, poikkeuksellisesta kahden viikon mittaisesta ennakkoäänestysjaksosta huolimatta. Vuonna 2017 äänestysprosentti oli 58,9.
– Alhaiseen äänestysaktiivisuuteen on varmasti monia syitä. Todella harmillista, sillä kuntavaalit ovat kuitenkin meidän kaikkien arkielämän tärkeimmät vaalit, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo Kuntaliiton julkaisemassa tiedotteessa.
Äänestysaktiivisuus laski kaikenkokoisissa kunnissa. Aiempien vaalien tavoin äänestysprosenteissa oli suuria kuntakohtaisia eroja. Erot ovat osin merkittäviä myös samankokoisten kuntien välillä.
Lue myös: Miten kuntavaalien tulos näkyy valtakunnan politiikassa? Vaaliraati ennustaa pääministerille lisää töitä: "Vihreät voi äityä hyvinkin hankalaksi"
"Torjuntavoitto"
Kuntaliiton tutkimuspäälikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää historiallisen alhaista äänestysprosenttia torjuntavoittona.
– Selvästi yli 50 prosentin äänestysaktiivisuutta voidaan pitää tämän kevään poikkeukselliset olosuhteet huomioiden torjuntavoittona. Ennakkoäänestysprosentti nousi ennätyksellisen korkealle ja 17 kunnassa äänestysaktiivisuus nousi viime vaaleista.
Yhteensä 10 kunnassa äänestysaktiivisuus nousi yli 70 prosenttiin ja uudessa kärkikunnassa Utsjoella se oli 81,6.
Lue myös: Vaaliraati arvioi sunnuntai-illan suurimmat yllätykset – yksi puheenjohtaja epäonnistui selkeästi: "Se on todella huono suoritus"
Aktiivisimmin äänestettiin pienissä kunnissa – pormestarivaalit eivät houkutelleet uurnille
Äänestysaktiivisuus oli korkein alle 2 000 asukkaan kunnissa (62 %) ja alhaisin 50 001–100 000 asukkaan kunnissa (52,1 %). Yli 100 tuhannen asukkaan kunnissa äänestysprosentti putosi kuitenkin vähemmän kuin pienemmissä kunnissa.
Nykyistä pormestarimallia soveltavista kunnista äänestysaktiivisuus oli korkeinta Pirkkalassa (62,5 %) ja Helsingissä (61,6 %). Uudessa pormestarikaupungissa Turussa äänestysaktiivisuus oli vain hieman korkeampi kuin koko maan keskiarvo.
– Kaikissa pormestarikunnissa äänestysaktiivisuus laski viime vaaleista. Pienintä muutos oli Helsingissä ja suurintä Kärkölässä, Pekola-Sjöblom sanoo.
– Kunnissa on entistä tärkeämpää varmistaa kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet myös vaalien välillä. Tutkimusten mukaan kuntalaiset pitävät vaaleja tärkeimpänä keinona vaikuttaa, mutta toivovat myös lisää suorien vaikuttamisen keinoja. Tähän haasteeseen on uusien valtuustojen tartuttava.