Kumpi tekee aloitteen?

Parisuhteessa kohtaavat paitsi kahden ihmisen persoonat, ajatukset ja arvot, myös heidän seksuaalisuutensa. Useinkaan seksuaalisuudet eivät ole yhtään sen lähempänä toisiaan kuin persoonatkaan. Parisuhde vaatii kompromisseja myös makuuhuoneessa.

Perinteisesti mies on ajateltu parisuhteen seksuaalisemmaksi osapuoleksi, joka on hetkellä millä hyvänsä valmiina rakastelemaan. Naisen tehtävä on ollut antautua miehen halulle ainakin riittävän usein, mutta pysytellä enimmäkseen viktoriaanisten ihanteiden mukaisesti passiivisena. Seksin haluaminen ja aloitteenteko on vuosisatoja ollut naisilta kiellettyä ja jopa paheksuttavaa.

Ajat onneksi muuttuvat. Elina Haavio-Mannilan ja Osmo Kontulan tutkimuksesta Seksin trendit meillä ja muualla käy ilmi, että nykymiehistä ja naisista yli 90 % on sitä mieltä, että naisilla on täysi oikeus tehdä seksuaalisia aloitteita. Yllättävää on se, että miehet ovat olleet vahvasti tätä mieltä jo 1970-luvun alusta lähtien, jolloin tehtiin ensimmäinen vastaava tutkimus, kun taas naisista vain 80 % kannatti naisten oikeutta tehdä aloitteita reilu kolmekymmentä vuotta sitten.

Haavio-Mannila ja Kontula näkevätkin tuloksessa uuden seksuaalisesti avoimemman ja aktiivisemman naissukupolven esiinmarssin. Nykynaiset hyväksyvät seksuaalisuuden osaksi naiseuttaan eivätkä häpeile seksuaalista aktiivisuuttaan.

Nuoret naiset aloitteellisia

Käytännöt eivät kuitenkaan muutu yhtä nopeasti kuin asenteet. Miehet tekevät edelleen suurimman osan aloitteista. Nuoremmissa ikäpolvissa erot ovat kuitenkin tasoittuneet ja naisetkin tekevät paljon aloitteita.

Naisilla aloitteellisuuteen vaikuttavat Haavio-Mannilan ja Kontulan mukaan parisuhteen muoto ja sen onnellisuus. Virallistamattomissa suhteissa elävät naiset tekevät enemmän aloitteita kuin naimisissa olevat. Avioliiton seksuaalista aktiivisuutta vähentävä vaikutus ei tämän perusteella näyttäisi olevan aivan tuulesta temmattu.

Nainen uskaltaa olla seksuaalisesti aktiivinen ja tehdä aloitteita, jos hän kokee parisuhteen turvalliseksi. Niinpä onnellisessa parisuhteessa elävät naiset tekevät aloitteita huomattavasti muita enemmän. Hyvin onnellisiksi parisuhteessaan itsensä kokevista naisista kaksi kolmasosaa tekee aloitteita, kun taas parisuhteessaan onnettomista vain kolmasosa on seksuaalisesti aloitteellinen.

Käsitys omista seksuaalisista kyvyistä vaikuttaa molempien sukupuolten aloitteellisuuteen. Jos kokee olevansa mestari sänkypuuhissa, haluaa taitojaan myös esitellä. Seksuaalinen itsevarmuus näkyy myös rohkeutena tehdä aloitteita.

Halut epätasapainossa

Kumppaneiden seksitarpeet poikkeavat usein toisistaan. Perinteisin ero lienee se, kuinka usein on riittävästi. Toinen olisi tyytyväinen kerta viikossa -rytmiin, kun taas toinen olisi valmis harrastamaan seksiä useamman kerran päivässä. Tilanne voi ajautua lopulta siihen, että toinen osapuoli kokee koko ajan ruinaavansa seksiä ja toinen joutuvansa kieltäytymään jatkuvasti. Tilanne ei ole tyydyttävä kummallekaan.

Seksiä useammin haluava osapuoli saattaa ajatella, ettei toinen halua häntä ollenkaan. Eihän toinen tee koskaan aloitteita, vaan suostuu – jos suostuu – vain silloin, kun hän on tarpeeksi kauan pyydellyt. Liian monet torjumiset johtavat siihen, että oma seksuaalinen itsetunto kokee kolauksen. Samalla aktiivisempi osapuolikin voi kadottaa halunsa. Lopulta seksielämä saattaa kuihtua kokonaan, vaikka tätä ei kumpikaan alun perin halunnut.

Pekka ja Ritva-Liisa Aukia korostavat kirjassaan Uskallanko uuteen rakkauteen? Elämää eron jälkeen, että parisuhteessa pitäisi pyrkiä tekemään aloitteita asteittain, jotta molemmat voisivat olla varmoja toisen seksuaalisesta halukkuudesta ja kiinnostuksesta. Yksipuoliset aloitteenteot johtavat siihen, että toinen kokee olevansa vähemmän haluttava ja toinen vain kumppaninsa tarpeiden tyydyttäjä.

Seksillä on parisuhteissa suuri mahti: se on suhteen suola, mutta voi huonosti toimiessaan pilata muuten täydellisen suhteen. Siksi seksin sujuvuus pelastaa usein myös monta muuta asiaa. Muista antaa aloitussyöttöjä!

Teksti:Tiina Pohjois-Koivisto

Kuvat: Shutterstock

Lue lisää:

Pekka ja Ritva-Liisa Aukia (2002): Uskallanko uuteen rakkauteen? Elämää eron jälkeen. Kirjapaja.

Elina Haavio-Mannila ja Osmo Kontula (2001): Seksin trendit meillä ja muualla. WSOY.