Kulotus ja kuiva maa eivät sovi yhteen

Kulottaminen eli vanhan nurmen polttaminen kevään koittaessa on suomalaisilla verissä.

Kun kevätaurinko kuivattaa hangen alta paljastuneen maaperän, palaa kuiva kuloheinä roihuten. Tänä vuonna vähän liiankin roihuten, sillä maastopaloja on ollut jo nyt viisinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Huhtikuun maastopalojen saldo lähenee viittäsataa.

Vaikka etenkin maaseudulla kulottaminen koetaan osaksi kansanperinnettä, mikään jokamiehen oikeus se ei ole.

– Taajama-alueella avotulen teko ja näin ollen myös kulottaminen on kokonaan kielletty. Kulotuksista taajama-alueen ulkopuolella tulee tehdä etukäteen ilmoitus pelastusviranomaiselle, ohjeistaa Kainuun pelastuslaitoksen palomestari Raisa Korhonen.

Jos kulotus karkaa maastoon ja naapurin aittarakennukseen, vastuunkantajasta ei ole epäselvyyttä.

– Sytyttäjällä on aina vastuu, painottaa Korhonen.

Riskit minimiin 

Paras tapa välttää vahingot on pitää tulitikut taskussa. Jos välttämättä haluaa eroon vanhasta nurmesta ojanreunalla tai pensaan juurella, pääsee maalaisjärjellä pitkälle.

– Tuulisella säällä ei saa lähteä kulottamaan. Kun tulee iso tuulenpuuska, niin tuli karkaa nopeasti valvonnasta. Luonnollisesti pitää noudattaa myös Ilmatieteen laitoksen antamia varoituksia, huomauttaa palomestari Korhonen.

Ennalta varautuminen on parasta vahinkojen ehkäisyä, niin hengenmenon kuin irtaimistovahinkojen välttämiseksi. Lähes joka vuosi vähintään yksi henkilö menehtyy kulottamisen yhteydessä. Huhtikuun alussa 81-vuotias eteläpohjalainen mies menehtyi kulotuksessa saamiinsa vammoihin sen jälkeen, kun tuli oli tarttunut yllättäen miehen vaatteisiin.

– Kun kulottamaan lähdetään, niin porukkaa pitää olla tarpeeksi, jotta tuli pysyy hallinnassa. Yhdeltä ihmiseltä tuli voi karata helposti. Aina pitää olla paikalla useampia henkilöitä, jotka pystyvät toimimaan yllättävissä tilanteissa. Myös alkusammutusvälineet tulee varata esille, jotta ne ovat heti käytettävissä, opastaa Korhonen.

  

Lue myös:

    Uusimmat