Kun lapsenlapset ovat mummolassa, jöötä pitävät isovanhemmat yhdessä lasten vanhempien kanssa läpikäytyjen ohjeiden pohjalta. Joskus säännöt on tarpeen ulottaa itse isovanhempiin: moni tuo lapset hoitoon vain, jos isovanhemmat pitävät korkin kiinni.
– Kun lapsenlapsi tulee isovanhempien luokse, niin silloin pätevät sen kodin säännöt. Jos isovanhempi sanoo, että täällä ei pompita sängyllä, niin silloin ei pompita, Väestöliiton Vanhemmuuskeskuksen perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa sanoo.
Tietyistä asioista on kuitenkin hyvä sopia lasten vanhempien kanssa etukäteen. Niitä ovat esimerkiksi ruokailut ja nukkumaanmenot.
– Parasta on, kun kaikki on läpinäkyvää ja kaikesta voidaan puhua ja sopia. Jos lapsella esimerkiksi on jokin erityisruokavalio tai vanhemmat noudattavat muuten joitakin tiettyjä periaatteita, niin myös isovanhempien pitäisi kunnioittaa ja noudattaa niitä.
– Toisaalta jos isovanhempien luona vieraillaan vaikka kerran tai pari kuussa, niin toivoisin, että se voisi myös olla vähän sellainen ekstrapaikka, jossa saa olla jotain erityismukavaa kivaa. Mutta sekään ei tarkoita pelkästään sokerihuurteista viikonloppua, jottei kotona tule sitten turhaa taistelua, ”kun mummolassa sai ja täällä ei”.
Se, kannattaako isovanhemman ottaa eriävät kasvatusmielipiteet puheeksi aikuisen lapsensa, riippuu asiasta ja sen vakavuudesta.
– Yleisesti ottaen puheeksi ottaminen ja asioista sopiminen on tärkeää. Jo odotusaikana olisi hyvä käydä läpi, millaisia odotuksia ja toiveita aikuisilla lapsilla on omille vanhemmilleen sekä toisaalta millä tavalla ja taajuudella isovanhemmat itse ajattelevat voivansa osallistua lapsenlapsensa elämään. Kun tätä keskustelua aletaan käydä jo odotusaikana, ei tule suuria yllätyksiä puolin eikä toisin.
