Kreikkalaiset eivät juhli, vaikka maata keväästä 2010 hallinnut tukiohjelma tiukkoine vaatimuksineen päättyi tänään, kun maalle annettu kolmas ja viimeinen lainaohjelma päättyi. Kreikan talous on yhä epävakaa ja vyönkiristys jatkuu pitkään, EU:n rohkaisevista sanoista huolimatta.
– Kreikan toteuttamat laajat uudistukset ovat luoneet pohjan kestävälle toipumiselle. Tätä täytyy tukea ja ylläpitää, jotta kreikkalaiset voivat korjata ponnistelujensa ja uhraustensa tulokset, sanoo Euroopan komission talous- ja rahoituskomissaari Pierre Moscovici.
Kreikalle lähes 62 miljardia euroa lainannut Euroopan vakausmekanismi EVM oli yhtä positiivinen.
– Tukiohjelman päättämisestä saa kiittää kreikkalaisten poikkeuksellisia ponnisteluja, Kreikan nykyisen hallituksen hyvää yhteistyöhalua, ja eurooppalaisten kumppanien tukea lainoin ja velkahelpotuksin, toteaa EVM:n johtokunnan puheenjohtaja Mario Centeno.
Kreikassa ei tunnelma korkealla
Kreikassa tunnelmat eivät olleet yhtä aurinkoiset, vaikka hallitus voi nyt itse päättää maan talouspolitiikasta.
Eläkkeellä oleva hopeaseppä Paraskevi Koliambi huokaa perheen ateenalaisessa koruliikkeessä. Viime vuodet olivat erittäin kovia. Oli paljon päiviä, jolloin ovesta ei tullut yhtään asiakasta.
Talousuudistusten vaatimukset iskivät monin tavoin ihmisten ostovoimaan. Eläköitynyt, leskeksi jäänyt hopeaseppä on huolissaan liikkeessä työskentelevän poikansa Panagotisin tulevaisuudesta.
– Poikani täytyy maksaa 60 prosenttia tuloistaan veroihin, eläkkeeseen ja sosiaaliturvamaksuihin. Miten hän voi selvitä? Paraskevi Koliambi pohtii uutiskuvapalvelu APTN:n haastattelussa.
Yhtä synkkää kuvaa maalaa ateenalainen kahvila-kauppayrittäjä Christos Marmarinos APTN:lle.
"Loppu tulee, jos ei ulkomailta sijoituksia"
– Jos emme saa ulkomaisia investointeja tämän päivän jälkeen, luulen että se on loppumme, sillä meidät kreikkalaiset on puristettu kuiviin. Odotamme, että ulkomaalaiset ystävämme ja kumppanimme sijoittavat maahamme, jotta ihmisille on töitä, ja maan talous palaa taas kasvamaan.
Vuosikymmen sitten käynnistynyt rahoitus- ja talouskriisi iski rajusti Kreikkaan, kun kävi ilmi, että maan virallisia talouslukuja oli kaunisteltu. Leväperäisen taloudenhoidon lisäksi korruptio rehotti, sukulaisia suosittiin, ja talous oli tehoton.
Ulkomainen rahoitus lakkasi. Maa oli pudotuksessa, ja muiden euromaiden ja instituutioiden piti tehdä jotain, sillä Kreikan kurimus osaltaan horjutti koko yhteisvaluutta euron olemassaoloa.
EU-maat, EVM ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat tukeneet Kreikkaa yhteensä 289 miljardilla eurolla. Ehdot rahan saamiselle ovat olleet tiukat. Julkisia menoja on leikattu rajusti ja valtion omaisuutta on laitettu kaupan. Maan talous kutistui neljänneksellä.
Vuosien alennustila koetellut kansaa
Alennustila on ollut nöyryytys kreikkalaisille, ja turhautuminen on purkautunut lukemattomina mielenosoituksina, joista osa hyvin väkivaltaisina. Kreikassa ei myöskään hevin unohdeta joidenkin euromaiden johtajien tylyjä, jopa ylenkatsovia lausuntoja.
Kreikkalaisen Pireuksen kauppakamarin johtajan Vassilis Korkidisin mukaan 250 000 yritystä on joutunut lopettamaan, yli 900 000 ihmistä menetti työpaikkansa, ja kansalaiset ovat syvästi velkaantuneita.
Kreikan työttömyys oli pahimmillaan lähes 30 prosenttia, nyt luku on hieman alle 20. Ennusteissa maan talous kasvaa tänä vuonna noin kaksi prosenttia, ensi vuonna 1.4 prosenttia.
Valtio yhä velkainen
Vaikka Kreikan velkoja on leikattu, valtionvelka on yhä noin 180 prosenttia kansantuotteesta. Kreikan naapureiden Italian ja Turkin talousongelmat eivät yleistä taloustilannetta paranna.
Lisäksi Kreikka kantaa taakkaa Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista, maata koettelevat metsäpalot, eikä korruptiota ole kitketty pois.
Pääministeri Alexis Tsiprasin on tarkoitus puhua tukiohjelman päättymisestä huomenna Ithakassa. Homeroksensa lukeneet muistavat, että Odysseus palasi tuolle kotisaarelleen vuosien koettelemusten rasittaman matkan jälkeen.