Kouluilla on käytettävissään monia kurinpitokeinoja.
Jämsässä kouluiskun suunnittelemisesta epäillyt Jämsänkosken yhtenäiskoulun oppilaat aloittavat yhä koulupäivänsä repputarkastuksella ja lyhyellä keskustelulla rehtorin kanssa. Välitunnit he viettävät tavanomaista tarkemman valvonnan alla.
Lue myös: Kaksi alle 15-vuotiasta suunnitteli kouluiskua Jämsässä – poliisi kiittää nimetöntä käräyttäjää
Koulun oma kriisityöryhmä päätti toimenpiteet, kertoo Jämsänkosken koulun rehtori Antti Manninen.
– Alusta lähtien oli minulle selvää, että nämä oppilaat tulevat puolitoista viikkoa aina aamulla puhtaalta pöydältä koulupäivään. Käytimme maalaisjärkeä, kuvailee Manninen.
Poliisin tutkinnanjohtaja Markus Antila kertoi perjantaina, että nuorten epäiltiin suunnitelleen yhden koulun työntekijän ja kahden oppilaan surmaamista.
Rehtori Mannisen mukaan oppilaat katuivat suunnitelmiaan ja poliisi vakuutti, ettei välitöntä vaaraa ollut. Sen vuoksi koulussa ei harkittu esimerkiksi oppilaiden määräaikaista erottamista koulusta.
– Silloin olisi eri tilanne, jos poliisilta olisi tullut tieto, etteivät pysty takaamaan turvallisuutta, Manninen kertoo.
Laki ohjaa keinovalikoimaa
Perusperiaatteet kurinpitokeinojen käyttämiseen löytyvät perusopetuslaista, kertoo opetusneuvos, juristi Laura Francke Opetushallituksesta. Hän kommentoi aihetta yleisellä tasolla.
– Kurinpitokeinoja miedoimmasta järeimpään ovat oppilaan kanssa käytävä kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen, hän luettelee.
Reppujen tarkastaminen lasketaan laissa turvaamistoimenpiteeksi, kertoo Francke. Tarkastusten yhteydessä kouluilla on myös oikeus ottaa haltuun esineitä, määrätä oppilas poistumaan koulun tiloista ja vakavimmillaan evätä väliaikaisesti oppilaan oikeus osallistua opetukseen.
– Jos kaikki muut keinot on käytetty, myös voimakeinojen käyttö on sallittu.