Kotitalousvähennys alentaa remonttikustannuksia

Kotitalousvähennys kahden aikuisen taloudessa:

enintään 2 x 1 150 = 2 300 euroa/vuosi omavastuu 2 x 100 = 200 euroa/vuosi netto 2 100 euroa/vuosi

Myös täysi-ikäiset lapset voivat saada kotitalousvähennyksen.

Kotitalous voi palkata työhön yksityisen työntekijän tai ostaa työn yrittäjältä tai yritykseltä. Verotoimisto tekee vähennyksen valtion tuloverosta.

Vähentää saa:

- 10 % palkasta ja palkan sivukulut - 60 % työkorvauksesta

Kun remontin teettäminen veronsa maksavilla ja muut yhteiskunnalliset maksuvelvoitteensa hoitavilla yrittäjillä tulee houkuttelevammaksi, edellytykset remontin onnistumiseen paranevat olennaisesti.

- Kuka tahansa luonnollinen henkilö voi saada kotitalousvähennyksen, kunhan remontti kohdistuu omassa käytössä olevaan huoneistoon tai vapaa-ajan asuntoon, selventää johtava lakimies Helena Kinnunen Suomen Kiinteistöliitosta. - Vuokralainen voi myös saada tekemistään töistä tai teettämistään töistä kotitalousvähennyksen. Sijoitusasunnosta kotitalousvähennystä ei voi saada.

Kotitalousvähennystä saa asunnon ja vapaa-ajanasunnon kunnossapitoon ja perusparannustyöhön. Miten nyt sitten on määritelty, mikä on perusparantamista ja kunnossapitoa?

- Esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneremontti voivat olla sellaisia, omakotitaloissa jopa ulkomaalaukset ja piha-alueiden kunnostukset. Sen sijaan kodinkoneiden asennukset eivät yleisesti ole kotitalousvähennyksen piirissä. On kuitenkin muistettava, että vähennyksen saa vain työstä - ei materiaaleista.

Koska kotitalousvähennyksen saa tehdä vain teetetyn työn osuudesta, onkin aina muistettava vaatia, että remonttilaskussa työn osuus on selvästi eritelty.

Monia mietityttää myös tilanne, jossa asunto-osakeyhtiössä tehdään remonttia, jonka kustannukset jaetaan osakkaiden kesken. Pelisäännöt ovat itse asiassa hyvin selvät: asunto-osakeyhtiö ei voi saada kotitalousvähennystä. Osakas saa vähennyksen vain omalla kunnossapitovastuullaan olevista kunnossapito- ja parannustöistä.

Asunto-osakeyhtiö ei saa kotitalousvähennystä
Osakas saa vähennyksen kunnossapitovastuullaan olevista töistä

- Verottaja tutkii tarkasti lakia ja yhtiöjärjestystä - missä rajat kulkevat. Hän lähtee siitä, että tehtäessä sen tyyppistä korjausta, joka kuuluu lain tai yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan asunto-osakeyhtiölle, kotitalousvähennystä ei saa, vaikka remontti olisi jollain tavalla muotoiltukin siten, että osakkaat itse toimisivat sen tilaajina.

- Jos hankkeita ryhdytään pilkkomaan niin, että osa saataisiin osakkeenomistajille ja kotitalousvähennyksen piiriin, se saattaa vaikuttaa myös kustannuksia korottavasti. Jokaisen osakkeenomistajan on myös hyvä muistaa, että silloin kun he itse ovat tilaajia, he ovat myös vastuussa.

Otetaan esimerkiksi parvekelasitus: miten kotitalousvähennyksen säännöt menevät sen suhteen?

- Jos osakkeenomistajat ovat yhtiöjärjestyksen mukaan velvolliset suorittamaan siitä aiheutuvat kustannukset, he saavat kotitalousvähennyksen asennustyöstä, vaikka parvekelasien asentaminen ja tilaaminen ei kuuluisikaan yhtiöjärjestyksen ja vaikka yhtiö hankkisi lasituksen yhteistilauksena. Tässäkin vähennys koskee työtä, ei materiaaleja.

Kylpyhuoneremonteista puolestaan osa töistä on yhtiön ja osa osakkaiden vastuulla. Tämä vaikuttaa myös kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuuksiin.

- Kaikki eristeet - vedeneristeet mukaan luettuina - rakenteet, putkistot ja johdot ovat yhtiön vastuulla ja siten niihin kohdistuvat työt eivät oikeuta kotitalousvähennykseen. Sen sijaan pinnoitteiden ja kalusteiden uusiminen ja korjaaminen on osakkaan vastuulla ja niistä töistä vähennyksen voi saada, jos tilaajana on osakas.

Kotitalosvähennys pähkinänkuoressa

Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa asunnossaan tehdystä tavanomaisesta esim. asuntonsa kunnossapidosta taikka perusparannuksesta palkkaa tai työkorvausta.

Vähennystä ei myönnetä asunto-osakeyhtiölle.

Asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö

Vähennykseen oikeuttaa omassa käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennysoikeus ei koske sijoitusasuntoa, jossa verovelvollinen ei samanaikaisesti asu. Vuokralainenkin voi saada kotitalousvähennyksen vuokraamansa asunnon kunnossapitotyön perusteella.

Perusparannus- ja kunnossapitotyötä on esimerkiksi keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden sekä sauna- ja kellaritilojen remontti mukaan lukien sähkö- ja putkityöt. Myös omakotitalon maalaus ja muu ulkokunnostus sekä pihan laatoitus oikeuttavat vähennykseen.

Asunto-osakeyhtiön osakas saa vähennyksen vain niistä asunnon kunnossapito- ja parannustöistä, joiden kunnossapitovastuu kuuluu asukkaalle. Muussa tapauksessa vähennystä ei saa, vaikka osakas olisi suoraan sopijapuolena ja maksaisi laskun suoraan korjausyritykselle.

Jos asunto-osakeyhtiö asukkaiden puolesta hoitaa esimerkiksi parvekelasien tilauksen ja laskutuksen, mutta parvekelasien hankkiminen ei yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu asunto-yhtiölle, asukkaat saavat vähennyksen asentamistyöstä, eivät sen sijaan laseista. Parvekelasien kustannukset eivät miltään osin saa rasittaa taloyhtiön kirjanpitoa. Taloyhtiön on asukkailta näiden osuuksia kerätessään eriteltävä laskulla kunkin osuus tehdyn työn kustannuksista.

Asunto-osakeyhtiössä yhtiön vastuulla olevien korjausten kustannuksista ei siis saa kotitalousvähennystä. Esimerkiksi yhtiön julkisivun kunnostus, putkiremontit yms. Kuuluvat yhtiön vastuulle eikä niistä saa kotitalousvähennystä.

Vähennykseen oikeuttavaa asunnon kunnossapitotyötä ei ole myöskään kodin koneiden ja laitteiden asennus, korjaus- ja huoltotyö. Jos kodin koneiden asennus esimerkiksi keittiöremontin yhteydessä on osa suurta korjausurakkaa, se voidaan katsoa osaksi korjaustyötä.

Uudisrakentaminen, jota on myös esimerkiksi asunnon laajentaminen, ei oikeuta vähennykseen.

Kotitalousvähennyksen saa vain teetetyn työn osuudesta. Laskuun liittyvistä tavaroista ja matkakuluista ei saa vähennystä. Vähennystä ei saa myöskään työhön käytetyn koneen osuudesta.

Vähentää saa 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä veronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä.

Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, vähentää saa 10 % palkasta ja kaikki palkkaan liittyvät sivukulut. Palkan sivukuluja ovat:

työnantajan sosiaaliturvamaksu,
pakollinen työeläkemaksu,
tapaturmavakuutusmaksu,
työttömyysvakuutusmaksu,
ryhmähenkivakuutusmaksu.

Kotitalousvähennyksen määrä on enintään 1150 euroa vuodessa. Vähennettävien kustannusten omavastuu on 100 euroa. Määrä on sama riippumatta siitä palkkaako kotitalous työhön henkilön vai ostaako se palvelun yritykseltä, yrittäjältä tai yleishyödylliseltä yhteisöltä.

Verotoimisto tekee vähennyksen valtion tuloverosta. Jos vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, vakuutetun sairausvakuutusmaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Lisätietoja:www.vero.fi
Viikon päästä aiheenamme on taloyhtiön ja sen asukkaiden vakuutusturva vahinkotilanteissa.

Maksullista puhelinneuvontaa taloyhtiöasioissa voi saada soittamalla ruudussa näkyvään numeroon. Siihen vastaavat Kiinteistöliiton neuvontalakimiehet parin tunnin ajan maanantaista torstaihin.

Kiinteistöliiton maksullinen puhelinneuvonta: 0600 0 1122 ma - to klo 14 - 16 (1,95 euroa/min. + pvm)

(Joka kodin asuntomarkkinat 7.3.2004)