Valtionhallinnon velka puolestaan nousi.
Kotitalouksien velkaantumisaste jatkoi laskuaan ja loiveni 1,6 prosenttiyksikköä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kertoo Tilastokeskus.
Kotitalouksilla oli alkuvuodesta käytettävissä enemmän tuloja loppuvuoteen verrattuna, ja niiden rahoitusvarat kasvoivat 4,5 miljardilla eurolla. Velat kasvoivat puolestaan 2,9 miljardin verran.
Kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat siis noin 1,7 miljardilla eurolla 176,1 miljardiin. Velkaantumisaste oli maaliskuun lopussa 129,9 prosenttia.
Valtionhallinnon velka kasvoi tammi-maaliskuussa 3,5 miljardia euroa 164,1 miljardiin euroon. Velkaa kasvatti erityisesti pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta, joka kasvoi 6,2 miljardia euroa.
Samalla lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien kanta kutistui 2,3 miljardia euroa. Lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen kanta pieneni yhteensä 0,2 miljardia euroa.
Paikallishallintosektorin velka pieneni miljardin verran, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alussa. Vuoden alusta lähtien sektori sisältää tiedot muiden paikallisaluehallintoon kuuluvien yksiköiden lisäksi hyvinvointialuehallinnosta.
Myös sosiaaliturvarahastojen velka pieneni 0,4 miljardia euroa 3,5 miljardiin euroon.
Asuntovelallisten velkataakka helpottui
Suomalaisilla asuntovelallisilla oli viime vuonna noin 7 prosenttia vähemmän velkaa asuntokuntaa kohden kuin vuotta aiemmin. Muutos koski niin kaikkia velkoja kuin asuntovelkaa.